Kyky investoida ympäristöystävällisiin ratkaisuihin kuljetusyrityksissä on keskeinen edellytys päästövähennystavoitteiden saavuttamiselle. SKAL Kuljetusbarometrikyselyn perusteella polttoaineveron korottaminen iskisi merkittävimmin yritysten investointikykyyn ollen ristiriidassa päästötavoitteiden kanssa. Kuljetusala näkee kilometriveron selvittämisen arvoisena edellyttäen, että muuta verotusta kevennetään.
Näkymät ovat alavireiset kaikilla suoritealoilla metsäalaa lukuun ottamatta. Koronatilanne on houkutellut ihmiset rakentamaan ja remontoimaan maailmanlaajuisesti, mikä luo sahatavaran kuljetuksille kysyntää. Puolet metsäalan kuljetusyrityksistä ennustaa kuljetusmäärien lisäystä ja lähes kaksi kolmannesta liikevaihdon kasvua. Lisäksi suomalaistehtaat toimittavat sellua kotimaan ja maailmanmarkkinoille. Kartonkiteollisuus tarvitsee selluraaka-ainetta verkkokaupan pakkaustarpeisiin, kertoo Metsäalan Kuljetusyrittäjät ry:n toimitusjohtaja Kari Palojärvi.
Alueelliset vaihtelut kuljetusten kysynnässä olivat vähäisiä loppuvuonna 2020. Kuljetusmäärät ja ajosuoritteet lisääntyivät ainoana maakuntana Keski-Suomessa, jossa metalli- ja teknologiateollisuus vetivät koronasta huolimatta (Ks. Työ- ja elinkeinoministeriön Alueelliset kehitysnäkymät -raportti). Myös Keski-Suomen metsäteollisuus loi kuljetuksille kysyntää loppuvuonna.
Kuljetusyritysten rekrytointivaikeudet olivat laskeneet. Vastanneista 16 prosentilla oli ollut vaikeuksia löytää työvoimaa, kun vuotta aiemmin osuus oli 26 prosenttia. Rekrytointivaikeuksien väheneminen kertoo osaltaan heikosta taloussuhdanteesta. Raskaan liikenteen määrä tieverkolla on vähentynyt poikkeuksellisen paljon vuoden 2020 aikana.
Yrityksissä investoidaan mutta vaihtoehtoiset käyttövoimat yleistyvät hitaasti
Jopa 30 prosenttia kuljetusyrityksistä on investoimassa alkuvuonna. Yrityksistä 23 prosenttia on investoimassa autoihin mutta ostoslistalla on myös perävaunuja, varusteita ja koneita. Kesäkuun 2020 barometrikyselystä tiedämme, että runsas viidennes yrityksistä joutui perumaan tai siirtämään investointejaan koronatilanteen vuoksi. Osa syntyneestä investointipaineesta ehti purkautua jo loppuvuonna 2020, jolloin 31 prosenttia vastaajista ilmoitti tehneensä investointeja.
Alkuvuoden 2021 autoinvestoinnit keskittyvät lähes kokonaan (96 %) dieselkalustoon. Vain kolme prosenttia vastanneista on hankkimassa nesteytettyä kaasua ja yhtä moni paineistettua kaasua hyödyntävää kalustoa. Kalustoinvestoinnit ovat mikro- ja pk-yrityksissä huomattava ja ennakkosuunnittelua vaativa menoerä, ja käyttövoiman valinta on monen tekijän summa. Pienten yritysten yksittäisten päätöksentekijöiden varassa vaihtoehtoisten käyttövoimien yleistyminen etenee, mutta muutos tavaraliikenteessä on hitaampaa kuin henkilöautoissa. Tarvitaan lisää menestystarinoita uusista ratkaisuista eri kuljetustehtävissä.
Kuljetusyritysten ympäristötietoisuus on lisääntynyt
Kuljetuskaluston optimointi kuljetustehtävään on säilynyt suosituimpana keinona vähentää ympäristöpäästöjä SKAL Kuljetusbarometriin 1/2017 nähden. Useampi kuin kaksi kolmesta (67 % vrt. 63 % 2017) optimoi kalustoaan. Kuljettajan ajotavan seurannan merkitys päästövähennyskeinona on noussut huomattavasti (63 % vrt. 44 % 2017), samoin tehokkuutta lisäävä reitti- ja aikataulusuunnittelu (61 % vrt. 32 % 2017). Keskeisiä keinoja ovat myös täyttöasteen kasvattaminen (55 % vrt. 32 % 2017*) ja kuljettajien ajotapakoulutus (49 % vrt. 28 % 2017). Noin joka kuudes (14 %) ilmoittaa käyttävänsä uusiutuvaa dieseliä kuljetuksissaan. Kehitys osoittaa, että asenteet ovat muuttuneet ja kiinnostus ympäristöystävällisiin ratkaisuihin on lisääntynyt.
*2017 kysyttiin käyttö- ja täyttöasteen kasvattamista. (Ks. kuvaaja 1/2017 barometriesityksestä s. 23)
Seuraavan viiden vuoden aikana nähdään kasvua ainakin kuljetuskaluston uusimisessa vähäpäästöisemmäksi (65 %) ja vähäpäästöisen polttoaineen käytössä nykykalustoon (62 %). Runsas puolet kuljetusyrittäjistä aikoo lisätä kuljettajien palkitsemista ympäristöystävällisestä ajotavasta ja hiilijalanjäljen mittaamista viiden vuoden sisällä.
Ajonopeuden alentaminen vähentää päästöjä
Ajonopeuden alentaminen on kasvattanut suosiotaan päästövähennyskeinona (47 % vrt. 38 % 2017). Vaikka noin puolella on nopeudenrajoitin edelleen säädetty lain sallimaan maksimiin, 89−90 km/h, voidaan tulosten perusteella ns. rajoitinta vasten ajamisen olettaa vähentyneen viime vuosien aikana. Nopeuteen 81−83 asetettujen rajoittimien määrä on hieman kasvanut (15 % vrt. 11 % 2017). Rajoitinasetus ei tarkoita todellisuudessa käytettyä ajonopeutta, vaan enimmäisnopeutta, jota kuljettaja ei voi ylittää. Ajonopeuksiin on syytä kiinnittää huomiota jatkuvasti, myös liikenneturvallisuussyistä.
Polttoaineen hinnan nousu heikentää investointikykyä
Fossiilittoman liikenteen tiekarttatyöryhmän loppuraportissa esitetään keskeisenä päästövähennyskeinona polttoaineen hinnan korottamista verotuksen tai kansallisen päästökaupan avulla. Raportissa puhutaan jopa 40 sentin hinnannoususta diesellitraa kohden. Kysyimme, mitä vaikutuksia tällaisella muutoksella olisi.
Merkittävimpänä vaikutuksena kuljetusyrittäjät näkevät investointikyvyn laskun (46 %) ja toiseksi pahimpana kannattavuuden romahtamisen (43 %). Kumpikin seuraus olisi kohtalokas juuri päästövähennyksen kannalta, sillä puhtaampi tavaraliikenne vaatii nimenomaan investointeja – ei välttämättä pelkästään kalustoon, vaan myös prosesseihin, järjestelmiin ja osaamiseen.
Neljännes vastanneista ei osaa arvioida korotuksen seurauksia näkemättä vaikutuksia muihin käyttövoimiin. Viidennes on huolissaan asiakkaiden pärjäämisestä. Kymmenesosa ei tunnista merkittäviä vaikutuksia. Osalla näistä vastaajista on kuljetussopimuksissaan polttoaineklausuulit, jotka siirtävät vaikutukset pienellä viiveellä kuljetushintoihin. Mielenkiintoista on, että vain kolme prosenttia vastanneista olisi vaihtamassa kaluston käyttövoimaa korotuksen iskiessä. Sen sijaan viidennes arvioi luopuvansa liiketoiminnasta hinnankorotuksen vuoksi.
– Esitetyn polttoaineen hinnannousun vaikutus toisi 100 000 litraa vuodessa kuluttavalle raskaalle yhdistelmälle 40 000 euron lisälaskun vuodessa. On selvää, että tämä söisi yrityksen investointikykyä ja kannattavuutta, kuten barometrikin vahvistaa. Kannattavuutensa kanssa kamppailevien yritysten on vaikea uudistua, ja uudistumista tarvitaan, jotta Suomi saavuttaa päästövähennystavoitteensa, muistuttaa SKAL:n puheenjohtaja Jani Ylälehto.
Tiemaksujen käyttöönotossa nähdään mahdollisuuksia
Yksi Suomen harkitsemista liikenteen vero- ja päästövähennysratkaisuista on raskaan liikenteen kilometrivero eli etäisyysperusteinen tiemaksu. Monissa EU-maissa käytetään aikaperusteista tiemaksumallia eli vinjettiä, jota SKAL on ajanut Suomeen vuosien ajan. Enemmistö kuljetusyrittäjistä (86 %) näkee kilometriveron mahdollisuutena saada ulkomainen kalusto maksamaan Suomen tieverkon käytöstä. Yli puolet (57 %) ottaisi mieluummin vinjetin ja 54 prosenttia arvioi, että kilometrivero olisi Suomelle epäedullinen pitkien etäisyyksien vuoksi. Tekniikan kehittyessä voi olla mahdollista luoda Suomeenkin tasapuolinen tiemaksumalli, kunhan kuljetusyritysten maksutaakkaa ei kasvateta.
Kilometrivero on selvittämisen arvoinen, toteaa 40 prosenttia kuljetusyrittäjistä.
SKAL:n Kuljetusbarometri 1/2021
SKAL ry:n vuoden 2021 ensimmäiseen kuljetusbarometriin vastasi yhteensä 539 kuljetusyrittäjää. Vastaajat edustavat kaikkia SKAL ry:n erikoisjärjestöjä ja toimialoja. SKAL:n kuljetusbarometri toteutetaan kolme kertaa vuodessa, neljän kuukauden välein. Sähköinen kysely lähetetään noin 4 300 SKAL-jäsenyrittäjälle. Barometrikyselyllä selvitetään kuljetusyritysten taloudellista tilannetta ja lähitulevaisuuden näkymiä. Kysely toteutettiin 21.12.2020–7.1.2021. Ajankohtaisosiossa selvitimme kuljetusyritysten hyödyntämiä päästövähennyskeinoja ja näkemyksiä kilometriverosta.
Sadasta nollaan – matkalla kohti fossiilitonta tieliikennettä -webinaari 15.1.2021
SKAL on mukana auto- ja kuljetusalan järjestöjen korkeatasoisessa teemawebinaarissa 15.1. klo 9-12. Tilaisuuden juontaa Jaakko Loikkanen ja puhujina ovat muun muassa liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka ja EU:n liikenneosaston pääjohtaja Henrik Hololei. Tilaisuuden päättää liikennepaneeli, jossa ovat ministeri Harakan lisäksi mukana valtionvarainministeri Matti Vanhanen, ilmasto- ja ympäristöministeri Krista Mikkonen ja eduskuntaryhmien puheenjohtajat Kai Mykkänen ja Ville Tavio. Ilmoittaudu mukaan webinaariin viimeistään 14.1. klo 16 osoitteessa https://www.aut.fi/ajankohtaista/sadasta_nollaan
