Liikennemyönteinen hallitusohjelma

Työnsä aloittaneen hallituksen ohjelmaa on ruodittu monesta eri näkökulmasta. Tuoreeltaan sitä kehuttiin ja haukuttiin. Siitä myös tyrmistyttiin. Me SKALissa arvioimme ohjelmaa kuljetusyrittäjien näkökulmasta.

Kuljetusyrittäjiä koskevat monet samat lainalaisuudet kuin muitakin yrittäjiä. Samaan aikaan kun näemme haasteita työvoiman saatavuudessa, on ohjelmasta huokuva tahto työllistämisen helpottamiseksi hyvin tärkeä. Luvassa on tuhti paketti työelämäuudistuksia. Lisäksi kaikki kilpailua edistävät toimet ovat tervetulleita.

Painopisteitämme hallitusohjelmavaikuttamisessa olivat kuljetuskustannusten hillitseminen ja tiestön kunnon parantaminen. Yleisluonnehdintana voidaan todeta, että hallitusohjelma on reippaan liikennemyönteinen ja tuo hyvät mahdollisuudet Suomen logistisen kilpailukyvyn vahvistamiseen. 

Nostan muutaman merkittävimmän. Jakeluvelvoitteen alennuksen vaikutus on vaalikaudella kustannusvaikutuksiltaan jopa kahden miljardin luokkaa. Tarkkaan sitä ei pysty arvioimaan, mutta keskeinen tavoitteemme aiempaa alemmasta jakeluvelvoitteesta toteutui hienosti. Historiallista on myös 100 miljoonan euron polttoaineveron alennus. Suomessa ei ole tietojeni mukaan polttoaineverotusta kevennetty koskaan.

Pettymysten puolelle menee ammattidieselin jääminen pois ohjelmasta, vaikka kaikki puolueet kannattivat sitä SKALin kyselyssä. Jakeluvelvoiteratkaisu ja polttoaineveron alennus hillitsevät kuitenkin hintoja enemmän kuin ammattidieselillä olisi voinut saavuttaa. Veroratkaisuissa linjattiin myös vinjetti, jota SKAL on pitkään ajanut. Muistutamme, että tämä on tehtävä tavalla joka ei lisää kotimaisten kuljetusyritysten maksutaakkaa. Ennustan lain valmistelussa tulevan haasteita. 

Toimimme keväällä kiihtyvällä vauhdilla rapistuvan tiestömme puolesta. Keräsimme Tievetoomuksen avulla 1072 tahoa vetoamaan päättäjiin tiestön puolesta. Korostimme korjausvelan hoitamista esittämällä erillistä korjausvelan vuosittaista määrärahaa. Nyt hallitus päätti juuri tuollaisesta: vaalikaudelle väylien reilun puolen miljardin korjausvelkapaketista.

Väyläverkon kehittämiseen ja korjausvelan kasvun torjumiseen panostetaan yhteensä noin 1,6 miljardin euron investointipaketilla. Kova summa, mutta budjettiteknisesti tähän investointipakettiin siirrettiin varoja uusien väylähankkeiden momentilta ja nämä osin kumoavat toisiaan. Oleellista on, että määrärahoja lisätään ja perusväylänpitoon ei tule leikkauksia. Tuo tulos ei ole itsestäänselvyys, kun vastassa oli myös esityksiä tiemäärärahojen leikkaamisesta. 

Lisäksi tiestöön liittyy useita SKALin ajamia myönteisiä yksityiskohtia, joista mainitsen tässä muutaman: 

  • Tavaraliikenteelle välttämättömät taukopaikat ja vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluverkko huomioidaan liikennejärjestelmän kehittämisessä. Tähän luvataan yhteinen työ elinkeinoelämän kanssa. SKAL aikoo olla mukana. 
  • Perusväylänpidossa huomioidaan myös alempiasteinen tieverkko. 
  • 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitys käynnistetään heti.
  • Tavoitellaan yhdessä Ruotsin ja Norjan kanssa EU:n ja Naton investointimahdollisuuksia Skandinavian pohjoisosan logistiikkayhteyksien parantamiseksi. 

Yksi tavoitteemme oli kuljetus- ja logistiikka-alan merkityksen tunnistaminen ja tunnustaminen. Toimme toistuvasti esiin, että kyse on kaikkien yritysten menestymisestä, kun kuljetuskustannukset pidetään kohtuullisena. Hallitusohjelma viliseekin nyt mainintoja tästä, esimerkiksi ”huolehditaan Suomen logistisesta kilpailukyvystä, saavutettavuudesta” ja ”hallitus laatii vaalikauden alussa pitkäjänteisen teollisuuspoliittisen strategian, joka sisältää vientiteollisuudelle olennaiset politiikkakokonaisuudet, kuten logistiikan.”

Kokonaisuutena ohjelma on tymäkkä kokonaisuus ja vertailemalla asetettuihin tavoitteisiimme, voimme olla tyytyväisiä uuden hallituksen linjauksiin. Tekemistä ohjelman yksityiskohdissa kuitenkin vielä riittää. 

Anssi Kujala
toimitusjohtaja

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry