Muistan, kun saavuin tapaamaan Timo Käsnästä ja muita silloisen Nilsiän Kuorma-autoilijoiden jäseniä Tahkolle syksyllä 2011. Käsnänen oli vielä keltanokka järjestötehtävissä ja paikallisyhdistyksen puheenjohtajan nuija oli vasta siirtymässä hänelle, Nilsiä oli vielä Nilsiä eikä pala Kuopiota. Vuonna 2022 SKAL Tahko valittiin vuoden parhaaksi SKAL Paikallisyhdistykseksi. Jotain hienoa on siis saatu aikaan 11 vuodessa. Palasin Tahkolle syyskuussa 2023.
Helakan aurinkoinen perjantai Kuopiossa vaihtuu tihkusateiseksi lauantaiksi Nilsiäksi, kun kurvaamme SKALin johtavan asiantuntijan Jouni Bergrothin kanssa tuttuihin maisemiin. Tahkon alppikylän tiet ovat märät ja jyrkkiin notkelmiin pysäköidyt kuorma-autot reunustavat vielä yksinäisinä kävelytietä – ja niitä on paljon! Olemme saapuneet sopivasti 16. syyskuuta todistamaan viidettä SKAL Tahkon järjestämää Tahko Truck Festiä. Täällä on pidetty perjantai-iltana bileitä valaistujen autojen loisteessa.
SKAL Tahko ry:n voimakaksikko, puheenjohtaja Timo Käsnänen ja varapuheenjohtaja Antti Kekäläinen löytyvät hotellin sisäänkäynnin tuntumasta. Väkeä virtaa tapahtumapaikoille ja pian Käsnänen spiikkaa juontaja Ismo Apellin ojentamaan mikkiin tervetulosanat. Kuhina alueella yltyy ja tuttuja kasvoja ilmaantuu sateen keskeltä, muun muassa SKAL-Suoritealojen Jari Harju on ajellut Kuusamosta SKAL Puutavaraseminaarista. Scanialla ja Rahtareilla on täällä omat kojut, ja runsaasti uteliaita kiertelee autoja. Sade ei tunnu haittaavan ketään.
Käsnäsen ja Kekäläisen yllytyksestä seurueeseemme liittyy joukko skaltahkolaisia ja suuntaamme rannan tuntumaan ottamaan kuvia. Pienellä paikkakunnalla yhteishenki ja rento mutkattomuus ovat ilmeinen voimavara. Täällä jokainen ajaa omat ajonsa ja kilpailijoita totta kai ollaan, mutta toisten asioita ei puida.
-Jäsenten omia bisneksiä ei pidä sotkea yhdistystoimintaan. Siltarummut pitää unohtaa, se on nykyaikaa, Timo Käsnänen linjaa.
Yhteiset juuret 1950-luvulla
SKAL Tahko ry sai nimensä vuonna 2018, kun Koillis-Savon Kuorma-autoilijoiden jäsenet tulivat mukaan 1952 perustettuun Nilsiän Kuorma-autoilijoihin. Kuntaliitosten myötä riveihin olivat liittyneet jo Muuruveden, Juankosken, Riistaveden, Rautavaaran, Tuusniemen ja Kaavin autoilijat. Yhdistykselle tarvittiin uusi ja kuvaavampi yhteinen nimi. SKAL Tahko tuntui hyvältä ja kun SKALista oli saatu siunaus, muutos pantiin toimeen.
Muuruvesi ja Nilsiä olivat vanhimmat liittyneistä yhdistyksistä. Nyt autoja on noin 130 ja jäsenyrityksiä 29. Yrityskoko on siis keskimäärin 4,5 autoa.
Nimenmuutoksen myötä haluttiin myös luoda näkyvyyttä ja aktiivisuutta alueelle. Timo Käsnänen ja Antti Kekäläinen pistivät päänsä yhteen ja polkaisivat tyhjästä ensimmäisen Tahko Truck Festin tänne alppikylään heti 2018.
-Sinulla oli kontakteja hotelliin ja autoporukoihin enemmänkin, Käsnänen kehaisee Kekäläistä, joka on luonut verkostoja muun muassa Rahtareissa.
Työnjako on selkeä: Käsnänen huolehtii ”kaikesta ankeasta” kuten luvista ja pelastussuunnitelmasta, Kekäläinen esimerkiksi kumppanineuvotteluista ja markkinoinnista.
Kaksikko kokee tapahtuman paitsi hyvän hengen luomisena kuljetusalaa kohtaan, myös kädenojennuksena paikalliselle matkailualalle:
-Tämä on erikoinen miljöö, kun on majoitusta ja ravintoloita on ihan vieressä. Jos meillä on intoa vapaaehtoisesti järjestää tällainen ja saada Osuuskauppa ja hotelli sekä muut alueen yrittäjät mukaan, kuten nyt, meillä ei ole tässä varsinaista taloudellista riskiä, Kekäläinen summaa.
Nuoria tarvitaan
Nuorten houkuttelu alalle oli keskeinen tavoite maksuttomalle tapahtumalle.
-Haluamme pitää tapahtuman maksuttomana, jotta juuri nuoria saisi mukaan myös ilman vanhempia, Käsnänen sanoo.
Käsnästä ja Kekäläistä huolestuttaa nuorten vähäinen kiinnostus autoihin. Kännykät ja muut älylaitteet kiinnostavat enemmän. Tämä näkyy myös esimerkiksi työharjoittelijoissa:
-Harjoittelijat saattavat naputtaa kännykkää koko reissun ajan ja korjaamopuolelta kuulee samaa - nuoret tulevat nurkkiin istumaan, Käsnänen pohtii.
Tämän vuoden Tahko Truck Fest keräsi ennätysmäisen paljon näytteilleasettajia. Myös yleisöä riitti, nuoriakin.
Jäsenyys on tunneasia
Timo Käsnänen ja Antti Kekäläinen laskevat, että SKAL Tahko ry on saanut joka vuosi uuden jäsenen. He ovat soitelleet läpi yrittäjiä ja houkutelleet mukaan. Esimerkiksi vuoden 2021 lopussa saatu polttoainetuki oli tuntuva SKALin lobbaama etu jäsenille ja sai aikaan liikehdintää.
Tunne on tärkeä tekijä jäsenyydessä, niin myönteisenä kuin kielteisenä. Savossakin saattaa vielä löytyä niitä, jotka kantavat kaunaa tarveharkinta-ajoilta alkaen. Jos ei paikallisyhdistys 1960-luvulla puoltanut ajolupia, saattaa se tuntua yrityksen DNA:ssa 2020-luvulla, vaikka väliin mahtuu lähes ihmisikä.
Myönteisiä tunteita herää esimerkiksi näyttävästä tapahtumasta, polttoainetuen kaltaisesta konkreettisesta edunvalvontasaavutuksesta tai mukavista ihmisistä. Jäseneksi ei painosteta.
-Kysymme vain, että kiinnostaisiko kuulua. On helppo mainita Tahko Truck Fest ja että on esimerkiksi käyty tutustumassa eduskunnan toimintaan, Käsnänen kuvaa.
Yhteenkuuluvuutta vahvistetaan vaikkapa reissuilla. SKAL Tahko ry on käynyt SKAL Itä-Suomen kanssa Tallinnassa. Nyt on ollut puhuttu, että käytäisiin Tallinn Truck Showssa.
Timo Käsnänen (oik.) kutsui Antti Kekäläisen mukaan paikallisyhdistykseen ennen kuin tällä oli omaa yritystä: - Tarmoa oli sitäkin enemmän. Ei siinä sääntöjä rikottu. Nyt Antilla on oma yrityskin.
Hiljainen jäsen voi olla tyytyväinen
Seuraamme liittyy SKALin emerituspuheenjohtaja Ahti Myllys. Hän muistelee, että aikoinaan puheenjohtajiston jäsenet kysyivät kukin kymmenen numeroa, joille soittivat. Tavoitteena oli selvittää, mitä vieraammat jäsenet ajattelevat, sillä kun oli ollut riittävän kauan yhdistystoiminnassa, kohtasi vuodesta toiseen samat naamat.
-Suurin osa jäsenistä on passiivisia. Meilläkin on jäseniä, jotka eivät käy ikinä missään, ja kun heitä kysyy kokouksiin tai matkoille, he sanovat, että ei ole tapana lähteä ja että ovat ihan tyytyväisiä. Nämä jäsenet eivät varmasti vastaa mihinkään kyselyihinkään, Antti Kekäläinen kertoo.
-Vielä 30 vuotta sitten yhteisöllisyys ja tarveharkinnan sanelema jäsenyys olivat se juttu. Nyt sosiaalinen media on pitkälti korvannut yhteisöllisyyttä eikä tarveharkintaa ole. Edunvalvonta voi olla tärkeä juttu joissain paikallisyhdistyksissä, Käsnänen arvelee.
Ahti Myllyksellä (vas.) on laajat verkostot ja paljon ajatuksia jäsenyydestä.
Yrittäminen on koko perheen juttu. Timo Käsnänen ja Jenni Käsnänen.
SKAL Tahkossa varsinainen edunvalvonta koetaan vähäisemmäksi osaksi paikallisyhdistystoimintaa, mutta kummiyrittäjäasioista on huolehdittu.
-Meillä on neljä kummiyrittäjää, joten sitä kautta tehdään henkilökohtaista vaikuttamistyötä. Osa kansanedustajista vastaa puhelimeen ja osa ei, kansanedustaja Marko Kilven (kok.) kummina toimiva Timo Käsnänen kuvaa.
Kansanedustajien kuljetuksetkin on Tahkolla hoidettu hienosti. Kansanedustaja Minna Reijonen (ps.), jäsenyrittäjän puoliso, tuli kumminsa Jari Kärjen kyydillä Helsinkiin asti 5. syyskuuta.
Puhumme siitä, miten alueellista edunvalvontaa voisi tehostaa. Toive SKALin suuntaan on, että luotaisiin mekanismeja, joiden kautta valtakunnallisesti esimerkiksi kaavoituksessa huomioitaisiin raskaan liikenteen tarpeet, kuten jakeluinfra ja levähdysalueet, sillä paikallisyhdistykset eivät näihin välttämättä veny.
Tällainen linjaus ja tavoite SKALilla on, mutta emme välttämättä ole riittävästi tuoneet sitä riittävästi esiin alueellisesti. Täytyypä ryhdistäytyä asiassa!
Vetovoimainen paikallisyhdistys
Paikallisyhdistys on jäsenyrittäjille usein näkyvin osa toimintaa, se kaikista lähin taho, jonka kautta saattaa saada jotain mukavaa. Kun jäsenmaksu on suhteellisen pieni, odotukset eivät ole niin isoja kuin mitä SKALiin tai alueyhdistyksiin voi kohdistua. Toimintaan on helpompi lähteä, jos yritys itse ei joudu kamppailemaan olemassaolostaan.
-Haaste pitää kiinni jäsenyrityksistä on suurin silloin, kun yrityksessä vaihtuu vetäjä, Ahti Myllys sanoo.
SKAL Tahkossa on mukana varsin nuoria yrittäjiä, ja sukupolvenvaihdoksia on jo takana päin ja jatkajat ovat jäseninä.
-Osalla jäsenyrityksiä on neljäs polvi, Antti Kekäläinen sanoo.
-Kysymme kokouksissa, millaista toimintaa halutaan ja esimerkiksi missä lähdettäisiin käymään.
Toiminta halutaan pitää vapaana liiasta byrokratiasta. Esimerkiksi kulukorvauksia ei peritä, vaan ne sisältyvät jäsenyyteen.
Timo Käsnäsen ja Antti Kekäläisen mukaan yksiselitteistä reseptiä ei ole, jolla paikallisyhdistystoiminnan saisi aktiiviseksi. Olennaista on kokemus siitä, että toiminnasta on itselle hyötyä.
-Jo muutama aktiivinen luottamustoimen haltija riittää vireyttämään toiminnan, Timo Käsnänen muistuttaa.
Käsnäsen ja Kekäläisen vinkit paikallisyhdistysten vetäjille:
- Kun näette innostuneita kykyjä, pyytäkää heti mukaan toimintaan.
- Jakakaa tehtäviä tasaisesti niin, että jokaiselle on omia kykyjä ja kiinnostusta vastaavaa tehtävää.
- Ei tarvitse järjestää näyttäviä tapahtumia. Jokainen paikallisyhdistys voi etsiä omannäköisensä toimintamuodon.
- Suosikaa toimintaa, jonka voi ottaa vapaa-ajan kannalta eli ei liian työllistävää ja osallistujiakaan sitovaa.
SKAL Paikallisyhdistys 2022: SKAL Tahko ry
Yhdistys valikoitui ensimmäiseksi vuoden paikallisyhdistykseksi 156 yhdistyksen joukosta aktiivisen ja monipuolisen toimintansa ansiosta. SKAL Tahko on muun muassa nostanut kuljetusalan profiilia näyttävästi alueen raskaan liikenteen tapahtumassa ja huolehtinut yhteyksistä päättäjiin. SKAL Tahko on SKAL Itä-Suomen jäsenyhdistys ja sillä edustaja myös valtakunnallisissa SKAL-jäsenjärjestöissä.