Olin syksyllä puhumassa Logy ry:n seminaarissa logistiikan digitalisaatiosta. En väitä olevani aiheen huippuasiantuntija, mutta perusteet ovat hallussa. Viimeisen kahden vuoden aikana olen nähnyt useiden kuljetusyritysten hienoja digijärjestelmiä. Niillä on haettu ja saatu aikaan tehokkuutta kuljetuksiin sekä niiden suunnitteluun.
Digitalisaation merkitys kaikessa yritystoiminnassa kasvaa. Moni yritys kohtaa sen eri ilmentymiä. Se on näkynyt jo pitkään myös logistiikka- ja kuljetusalalla. Kappale- ja pakettikuljetukset ovat jo käytännössä paperittomia. Moni on kytkettynä asiakkaiden tai isompien logistiikkaoperaattoreiden järjestelmiin. Erilaisia mobiilisovelluksia on käytössä kaikilla kuljetusyrityksillä.
Digitalisaatio vaikuttaakin lähes kaikkeen: tavaran tehokkaaseen toimittamiseen, liikenneturvallisuuteen, kuljetuksien täyttöasteisiin, yrityksen tehokkuuteen ja kustannusrakenteeseen, asiakkaiden palveluun ja henkilöstön viihtymiseen. Kuka voisi enää kuvitella, että puu metsässä kaatuisi, liikkuisi keräyspaikalta oikeaan aikaan oikeaan tehtaaseen ilman digitalisaation useita ilmentymiä? Mitä suuremmat ovat logistiikkakustannukset, sitä tärkeämpää saada kaikki teho irti ja silloin digitalisaatio on keskeinen apuväline.
Digitalisaatioon liittyy myös kuljetuspalvelujen päästöjen laskeminen ja raportointi. Päästöraportointi tulee vähitellen pakolliseksi useimmille kuljetusyrityksille - osin jo ensi vuoden alusta. Alkuvaiheessa isot kuljetusasiakkaat ja logistiikkaoperaattorit tulevat vaatimaan yrityksiltä raportointia, sillä joutuvat itsekin raportoimaan kuljetusten päästöjä.
Tällä hetkellä harva tilaaja vielä tietää, millaisia raportteja ne tulevat pyytämään.
Hallinnollinen taakka ja kustannukset tässäkin työssä tulee pitää mahdollisimman alhaisina. Komission esitys kuljetuspalveluiden kasvihuonepäästöjen laskemisesta tulee aikanaan harmonisoimaan laskemista ja raportointia.
Alussa mainitussa seminaarissa puhui myös liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne, joka kävi läpi Petteri Orpon hallitusohjelman kirjauksia liittyen myös logistiikan digitalisaatioon. Hallitusohjelmassa todetaan esimerkiksi seuraavaa:
Tieverkon kunnossapidon tuottavuutta nostetaan parantamalla tiestön kunnon diagnostiikkaa ja analysointia sekä hyödyntämällä tuotettua tietoa mahdollisimman tehokkaasti. Digitalisaation avulla pyritään mahdollisimman proaktiiviseen väyläverkon kunnossapitoon ja kehittämiseen.
Tämä on tärkeä kirjaus. Digitalisaatiota voi hyödyntää tieverkon suunnittelussa, kehittämisessä ja ohjaamisessa. Nyt kun talvikelit vallitsevat, tärkeänä kehittämisen kohteena näen erityisesti tuon kunnossapidon, talvihoidon hoidon ja sen ajoituksen ennakoinnin.
SKAL julkaisee joulukuussa logistiikan digitalisaation toimenpideohjelman. Ilmentymiä on pohdittu erityisesti SKALin jäsenten – suomalaisten kuljetusyritysten – tarpeista käsin. Raportissa on muun muassa kuvattu logistiikan digitalisaation kehitystä sekä kuvattu sen ympärillä tapahtuvaa julkisen sektorin toimintaa.
Julkisen sektorin digitalisoitumista toimintaa tulee kehittää siten, että tieto kulkee eri viranomaisen välillä ja samojen tietojen välittäminen viranomaisille riittää tehtäväksi kerran.
Selvää on, että merkittävä osa logistista kilpailukykyämme on digitalisaation laajamittainen hyödyntäminen. SKALin tavoitteena on, että Suomen kuljetussektori pystyy hyödyntämään kehityksen kärjessä mahdollisimman tehokkaasti digitalisaatiota omassa toiminnassaan parantaen alan ja Suomen kilpailukykyä.
