Eurovaalit 2024

Kuljetusalaa koskevista lainsäädäntöhankkeista jopa 80 prosenttia on EU-lähtöistä. Suomi on ollut monissa lainsäädäntöhankkeissa jälkijunassa valvomassa omia etujaan. Kustannusvaikutukset kuljetusalalle kertautuvat moninkertaisina monelle muulle alalle.

Kuljetus- ja logistiikka-ala pitää Suomen liikkeessä  

SKALin mielestä Suomen etu on aina tärkein:

• Suomen kilpailukyky syrjäisenä maana perustuu logistiikan ja kuljetusten tehokkuuteen.
• Suomeen tehtävissä investoinneissa kuljetus- ja logistiikkakustannuksilla on iso merkitys.
• Suomen kilpailukyvyn ja elinvoiman säilyttäminen on otettava huomioon kaikessa päätöksenteossa.
• Suomen pitää panostaa EU-päätöksenteossa ennakkovaikuttamiseen.

Suomen on nostettava kansallisen edun puolustamisen ­Euroopan unionissa jokaisen ministeriön keskeiseksi prioriteetiksi. Tässä työssä pitää ottaa huomioon yritysvaikutukset kuljetus- ja logistiikkatoimialalle.

Lisätietoja: Anssi Kujala, toimitusjohtaja, SKAL ry, anssi.kujala@skal.fi
 

Kilpailukyky huomioitava vihreässä siirtymässä

Tavoitteemme:

• Europan ilmastopolitiikassa on huomioitava erityisesti toimien vaikutus liikenteen ja yritysten kustannuksiin. Markkinaehtoisuus ja teknologianeutraalisuus huomioitava osana liikenteen vihreää siirtymää.
• EU:n on mahdollistettava liikenteessä useampia käyttövoimia. EU-sääntelyn tulee olla myös liikennemuotoneutraalia – kutakin liikennemuotoa (maantie-, rautatie-, ilma- ja vesiliikenne) on kehitettävä tasavertaisesti.
• Suomalaisen kuljetus- ja logistiikka-alan sekä ajoneuvojen erityispiirteet (mm. neljä vuodenaikaa, pitkät välimatkat, poikkeuksellisen suuret ja energiatehokkaat yhdistelmät) on huomioitava jatkossa vielä vahvemmin EU-päätöksenteossa.

Lisätietoja: Anssi Kujala, toimitusjohtaja, anssi.kujala@skal.fi

Ajo- ja lepoaikoihin joustavuutta

Tavoitteemme:

• Ajo- ja lepoaika-asetusta muutettava joustavampaan suuntaan, valmistelutyö aloitettava  
• Kartoitetaan erityisesti latausten sekä latausinfran vaikutuksien mukaisia muutosesityksiä ajo- ja lepoaikoihin.
• Kuormauksen ja purkamisen kirjaamisen yksinkertaistaminen.
• Taukojen jaksotuksen vapaa järjestys
• Kokonaisajoajan pidentäminen (ilman työhön sidonnaisuuden kasvattamista).
• Mahdollisuus myös kansallisessa liikenteessä kahteen peräkkäiseen lyhennettyyn viikkolepoon

Lisätietoja: Ari Herrala, edunvalvontajohtaja, ari.herrala@skal.fi

Nykyiset mitat ja massat säilytettävä

Tavoitteemme:

• Suomessa on voitava säilyttää edelleen nyt käytössä olevat mitat ja massat eikä direktiiviuudistuksella tule aiheuttaa muutoksia nykytilaan.
• Rajat ylittävän liikenteen tulee jatkossakin olla mahdollista sellaisilla yhdistelmillä, jotka ovat käytössä rajan molemmilla puolilla.
• Pitkien ja painavien yhdistelmien käyttöoikeutta ei tule rajata tarkoin määritellyistä moduuliyksiköistä koottuihin ajoneuvoyhdistelmiin.
• Niitä ei myöskään tule rajata vaihtoehtoisiin käyttövoimiin tai yhdistettyihin kuljetuksiin.

Lisätietoja: Petri Murto, johtaja, petri.murto@skal.fi

Suomessa käytössä olevaa kalustoa ei saa asettaa huonompaan asemaan

Tavoitteemme:

• CO2-ominaispäästövaatimukset eivät saa asettaa suomalaista kuljetuskalustoa huonompaan asemaan.
• Vaihtoehtoisten polttoaineiden asema on huomioitava raskaan kaluston CO2-standardiasetuksessa.
• Vaikutusten arvioinnissa tulee huomioida myös kuljetusjärjestelmän huoltovarmuus.
• Ajoneuvojen teknisiin vaatimuksiin ei tule tehdä muutoksia, jotka vaikeuttaisivat suomalaisten mittojen ja massojen käyttöä.
• Kilpailukyky varmistettava moottoriajoneuvojen tyyppihyväksyntäsäädöksissä
• Teknisten ominaisuuksien ja vaatimusten on oltava sellaisia, että ne toimivat ja niitä voidaan käyttää myös pohjoisissa talvisissa olosuhteissa.
• On varmistettava, ettei ajoneuvojen teknisiin vaatimuksiin tehdä muutoksia, jotka vaikeuttaisivat suomalaisten mittojen ja massojen käyttöä.

Lisätietoja: Ari Herrala, edunvalvontajohtaja, ari.herrala@skal.fi

Päästökauppa ei saa lisätä ammattiliikenteen kustannuksia

Tavoitteemme:

• Kun Suomi ottaa EU:n päästökaupan käyttöön, tulee siitä aiheutuva tieliikenteelle tuleva lisäkustannus kompensoida ammattiliikenteelle. Ammattidiesel on tässä paras vaihtoehto.
• Jos kompensaatiota ei toteuteta, tulee Suomen valita Opt-out ja ottaa päästökauppa käyttöön vasta vuonna 2031. Päästökaupasta ja sosiaalisesta ilmastorahastosta tulevasta rahasta merkittävä osa käytettävä toimiin, joilla vähennetään raskaan tieliikenteen päästöjä.
• Sosiaalisen ilmastorahaston osalta tulee löytää ratkaisu, joka on mahdollisimman yksinkertainen. Sen on kohdistuttava niille tahoille, jotka eivät voi siirtyä käyttämään muita käyttövoimia.
• Päästökaupan soveltamisalaa on laajennettava kaikkiin nestemäisiin ja kaasumaisiin fossiilisiin polttoaineisiin.
• Kaikki muu paitsi maankäyttö EU:n laajuiseen päästökauppaan.

Lisätietoja: Pekka Aaltonen, logistiikkajohtaja, pekka.aaltonen@skal.fi

Taakanjakosektorista luovuttava liikenteen päästökaupan tullessa

Tavoitteemme:

• EU-laajuisen liikenteen päästökaupan tullessa taakanjakosektorista on luovuttava
• Päästövähennystoimien kustannustehokkuus huomioitava eri sektoreilla ja eri jäsenmaissa.
• Jos taakanjakosektorille tulee jatkoa, eri valtioille ei saa asettaa erisuuruisia päästövähennystavoitteita. 
• Tavoitteita asetettaessa ja toimenpiteitä arvioitaessa on otettava huomioon vaikutukset elinkeinoelämälle ja kilpailukyvylle
• Joustoa perinteisen päästökauppasektorin ja taakanjakosektorin välillä lisättävä. 
• Suomelle ei tule asettaa EU-vaatimuksia tiukempia kansallisia tavoitteita
• Taakanjaon sisällä kansallisesti päästövähennyksiä on edellytettävä tasapuolisesti yhteiskunnan eri sektoreilta.

Lisätietoja: Ari Herrala, edunvalvontajohtaja, ari.herrala@skal.fi

Verotasojen harmonisointi torjuttava

Tavoitteemme:

• Suomen kannan toteutumista on seurattava energiaverodirektiivissä ja verotasojen harmonisointi on torjuttava
• Kuljetuskustannusten nousun hillitsemiseksi on Suomessa otettava käyttöön ammattidiesel.

Lisätietoja: Petri Murto, johtaja, petri.murto@skal.fi

Tarkennuksia päästöjen raportointiin

Tavoitteemme:

• Päästöjen laskentaa yhdenmukaistava CountEmissionEU-esitys on oikean suuntainen: nyt päästölaskennassa on runsas kirjo erilaisia menetelmiä. Voimaantulon siirtymäaika on myös riittävän pitkä.
• Kuitenkin tarkennuksia tarvitaan: laskennassa tarvittavat tiedot saatava julkisista lähteistä.
• Päästölaskentaan tarvitaan opastusta ja ohjeistusta esimerkiksi Traficomin toimesta.

Lisätietoja: Pekka Aaltonen, logistiikkajohtaja, pekka.aaltonen@skal.fi

Yhdistettyjen kuljetusten maaosuus rinnastettava jatkossakin kabotaasiin

Tavoitteemme:

• Yhdistettyjen kuljetusten maantieosuus rinnastuu kaikilta osin kabotaasiin.
• Kaikkia kuljetusmuotoja kohdeltava tasavertaisesti, ei saa johtaa keinotekoiseen työnjakoon liikennemuotojen välillä.
• Tasavertaisuus, ei rautateitä suosivaa rahoitusta
• Maantiekuljetusosuuden enimmäismatkan määrittely – todelliset logistiset tarpeet analysoitava.
• Kabotaasirajoitus yhdistettyjen kuljetusten maaosuudella oltava mahdollista jatkossakin.

Lisätietoja: Ari Herrala, edunvalvontajohtaja, ari.herrala@skal.fi

Digitalisaatiolla tehostettava liikennejärjestelmää

• Tavoitteena on, että lainsäädäntö kehittyy käytännön yritystoimintaa tukevaksi. Toimintamallien oltava mahdollistavia.
• Erityisesti kuljetustilaustietojen ja muiden yrityskohtaisten tietojen jakaminen tulee perustua yritysten vapaaehtoisuuteen. Silloin ne perustuvat todelliseen tarpeeseen, joka synnyttää hyötyä.
• Standardien kehityksen tulee tapahtua logistiikka-alan ja muun elinkeinoelämän tarpeista.
• Suomessa ja EU-alueella sähköisen asioinnin viranomaisten kanssa on oltava mahdollista ja helppoa.
• Tiedon tulee kulkea viranomaisten välillä siten, että sama tieto pitää riittää toimitettavaksi viranomaisille vain kerran.
• Liikenteen datan on oltava julkista ja tietojen helposti käytettävissä.

Lisätietoja: Pekka Aaltonen, logistiikkajohtaja, pekka.aaltonen@skal.fi

Tiestöön panostettava EU-rahoituksella

Tavoitteemme:

• Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon (TEN-T) kuuluvan tiestön taso ja kunto vastattava vaatimuksia.
• Liikenteen ja kuljetusten sujuvuus on huomioitava päästöjä vähentävänä asiana.
• Ei investointeja kannattamattomiin tai tarpeettomiin hankkeisiin esimerkiksi rautateille.
• Standardoitujen pysäköintialueiden rakentamisen velvoite: rahoitusta yhteiskunnalta, kun ei toteudu markkinaehtoisesti.
• Ei poikkeuksia taukopaikkaverkostolle.

Lisätietoja: Anssi Kujala, toimitusjohtaja, anssi.kujala@skal.fi, Ari Herrala, edunvalvontajohtaja,  ari.herrala@skal.fi

Rahoitukseen tasapuolisuutta

• CEF-rahoituksen oltava tasapuolista jäsenvaltioiden ja liikennemuotojen kesken.
• Sotilaallisen liikkuvuuden hankkeiden osuutta Suomen osalta nostettava geopoliittiseen asemaan perustuen.
• EU-rahoituksella pitää voida investoida myös suomalaisiin tiehankkeisiin.

Lisätietoja: Anssi Kujala, toimitusjohtaja, anssi.kujala@skal.fi, Ari Herrala, edunvalvontajohtaja, ari.herrala@skal.fi

Taukopaikat toteutettava EU-vaatimusten mukaisina

• TEN-T-vaatimusten mukainen taukopaikkaverkosto on toteutettava aikataulun ja vaatimusten mukaisena. Uusien raskaan liikenteen taukopaikkojen ja nykyisten palvelualueiden laajentamiseen on kohdistettava rahoitusta.
• TEN-T verkkoa koskevat vaatimukset taukopaikkojen osalta tulee yhteensovittaa AFIR-asetusehdotuksen vaatimuksiin uusien käyttövoimien jakeluinfran toteuttamisesta.
• Erityyppiset taukopaikat huomioidaan aiempaa vahvemmin osana tavarankuljetusten infraa.

Lisätietoja: Anssi Kujala, toimitusjohtaja, anssi.kujala@skal.fi, Ari Herrala, edunvalvontajohtaja, ari.herrala@skal.fi

Huomio tieturvallisuuspakettiin

• Kuorma-auton ajokortin yleisen ikärajan laskeminen 18 vuoteen eli C-luokan ajo-oikeus saatava aina 18-vuotiaana.
• Kytkös ajo-oikeuden ja ammattipätevyyden välillä tulee poistaa ryhmän 2 ajokorttien ikävaatimuksista
• Selkeyttä ja yhdenmukaisuutta BE / C1E ajokorttiluokkien rajoihin ja ajoneuvojen rekisteröintimassoihin.
• C-luokan avustetun ajoharjoittelun ajo-oikeuden 17-vuotiaille tulee olla riittävän joustava, että sitä voi aidosti hyödyntää uusien ammattikuljettajien koulutuksessa.
• Traktoreiden ajo-oikeudet direktiiviin omana luokkanaan ja riittävä vaatimustaso erityisesti pelkästään tiellä käytettävien traktoreiden osalle huomioiden traktoreiden nopeusluokat (enintään ja yli 40 km/h).

Lisätietoja: Ari Herrala, edunvalvontajohtaja, ari.herrala@skal.fi

Ota yhteyttä

SKAL viestintä

Eduskuntavaalit 2023

Kilpailukykyinen logistiikka tulevan hallituksen tähtäimeen

Polttoaineen hinta, kiristyvä verotus ja rapautuva liikenneinfra haastavat liikenne- ja logistiikka-alaa tulevalla vaalikaudella. Uuden hallituksen on varmistettava toimialan kilpailukyky ja kehitysmahdollisuudet tulevaisuuden haasteissa.  

Valtiovarainministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön on tuotettava arvio liikenteen merkityksestä suomalaiselle yritystoiminnalle. Sen pohjalta hallituksen on tehtävä toimenpideohjelma ja päätökset Suomen logistisen kilpailukyvyn vahvistamisesta.   

Tehokas logistiikka tuo Suomelle kilpailukykyä  

Kustannukset kuljetusalalle kertautuvat moninkertaisina muille toimialoille. Siksi kaikessa päätöksenteossa on tarkasteltava toimien vaikutuksia kuljetus- ja logistiikka-alaan. Seuraavan hallituksen on nimettävä liikenne- ja logistiikkaministeri. Näin voidaan varmistaa liikenteen ja logistiikan toimivuus. 

Ratkaisumme:  

• Liikenne- ja logistiikkaministeri  
• Toimenpideohjelma logistisesta kilpailukyvystä  
• Ministeriöiden on tehtävä kattava arvio liikenteen merkityksestä yritystoiminnalle  

Liikenneinfra kuntoon ja määrärahat oikealle tasolle  

Tiestön rapistuminen on silminnähden havaittavissa. Jotta tiestön korjausvelka pysyisi edes nykytasollaan, pitäisi vuosittain päällystää vähintään 4 000 tiekilometriä. Tiestön kunnossapito tulee halvemmaksi kuin jälkijättöinen korjailu. Se on myös hyvä päästövähennyskeino.  

Suomen olisi saatettava väyläinvestointinsa ja perusväylänpidon rahoitus tasolle, joka nostaisi meidät muiden Pohjoismaiden rinnalle. Esimerkiksi Ruotsi on investoimassa liikenneinfraan lähes kolminkertaisesti Suomeen nähden lähitulevaisuudessa. 

Liikenne 12 -suunnitelman rahoitus on turvattava, jotta liikennettä voidaan pitkäjänteisesti kehittää. Rahoitus on tällä hetkellä alimitoitettu. SKAL ehdottaa, että rahoitusta korotetaan seuraavasti:    

• 300 miljoonan euron tasokorotus perustienpidon rahoitustasoon siten, että asfaltointimäärät nostetaan pysyvästi 4 000 kilometrin tasolle.   
• 300 miljoonaa euroa vuosittain tiestön korjausvelan poistamiseen   
• 400 miljoonaa euroa, tiestön kehittämisinvestointeihin.   

Tiestön talvihoitoa tulee kehittää ennakoivampaan suuntaan ja paremmin raskaan tavaraliikenteen tarpeita vastaavaksi. Myös liikennejärjestelmäsuunnittelussa on paremmin huomioitava raskas liikenne. Esimerkiksi taukopaikkoihin palveluineen on panostettava.    

Ratkaisumme: 

• Liikenneinfraan panostuksia muiden pohjoismaiden tavoin 
• Liikenne 12 -suunnitelman rahoitusta nostettava 
• Tavaraliikenne huomioitava vahvemmin liikennejärjestelmäsuunnittelussa  
• Tiestön talvihoitoa kehitettävä 

Liikenteen vero- ja energiaratkaisujen on oltava kestäviä ja kannattavia 

Kuljetuskustannuksia ei voi enää lisätä. Hallituksen on linjattava, että polttoaineverojen korotuksia ei tehdä alkavalla hallituskaudella. Lisäksi Suomessa on otettava käyttöön jo valmisteltu ammattidieseljärjestelmä. Vuoden 2024 alussa voimaan tuleva jakeluvelvoitteen korotus on peruttava, ja etsittävä keinot jakeluvelvoitteen toteuttamiseksi kustannustehokkaasti ja mieluiten Suomessa tuotetulla uusiutuvalla polttoaineella.  

Kuljetusalan investointikyvystä on huolehdittava. Kun puhtaampien käyttövoimien tekniset ratkaisut kehittyvät, yrityksillä tulee olla edellytykset investoida niihin.   

Ratkaisumme: 

• Ei polttoaineverojen korotuksille 
• Ammattidiesel käyttöön  
• Kannustimet puhtaampiin käyttövoimiin siirtymiseen 
• Maltillinen jakeluvelvoite, korotukset vuodelle 2024 on peruttava 

Työvoiman saatavuus on turvattava 

Ratkaisumme: 

• Kuljettajakoulutukseen on varattava riittävä rahoitus.
• Ammattipätevyyden suorittamista koemallilla tulee keventää ja saattaa se ripeästi laajaan käyttöön, myös Puolustusvoimien kuljettajakoulutuksessa
• Ajokorttikoulutusta tulee uudistaa

Taattava tasapuoliset ja toimivat markkinat

Ratkaisumme: 

• Teidenhoitourakoissa tulee pyrkiä hankintakokonaisuuksiin, joissa myös pienet ja keskisuuret toimijat pystyvät osallistumaan tarjouskilpailuun.
• Julkisten toimijoiden ei tule kilpailla yritysten kanssa palveluillaan, jos markkinoilla on yritysten vastaavaa tarjontaa.
• Jätekuljetuksissa sako- ja umpikaivoliete tulee poistaa yhdyskuntajätteen määritelmästä jätelainsäädännnössä. Pakkausjätteille tulee säätää täysi tuottajavastuu.

Säädösmuutoksiin laatua ja malttia

Ratkaisumme:

• Kuorma-autojen ja ajoneuvoyhdistelmien mitta- ja massasäädökset on pidettävä ennallaan.
• Viranomaisten ohjeistuksia säädösten soveltamisesta tulee lisätä.
• Kaikessa lainsäädäntötyössä on huomioitava pitkäjänteisyys ja ennakoitavuus sekä kustannusvaikutukset kuljetus- ja logistiikka-alalle.
• Sääntelyllä luodaan tasapuolista toimintaympäristöä. Sen laadukkuuteen tulee kiinnittää huomiota.