SKAL ja Logistiikkayritysten Liitto näkevät hyötyjä mutta myös riskejä EU:n komissio järjesti julkisen kuulemisen liikenteen kasvihuonepäästöjen laskennan ja raportoinnin yhdenmukaistamisesta. Tällä hetkellä on usein mahdotonta vertailla kuljetuspalveluita erilaisten lähestymistapojen ja puutteellisten tietojen vuoksi. Yhdenmukainen raportointi tuo hyötyjä toimialalle, mutta hallinnollinen taakka on pystyttävä välttämään.
Taustalla olevan EU:n komission aloitteen tavoitteena on kannustaa liikenteen ja logistiikan päästöjen vähentämiseen luomalla tasapuoliset toimintaedellytykset kasvihuonepäästöjen laskemiselle liikenteen ja logistiikan aloilla sekä edistämällä käyttäytymisen muutosta. Laskennan ja raportoinnin avulla liikenteenharjoittajat voisivat seurata ja vertailla päästöjään tarkasti ja kuljetusten käyttäjät saisivat arvion eri kuljetus- ja toimitusvaihtoehtojen hiilijalanjäljestä.
Nykyisissä laskentamalleissa voi käyttää paljon oletuksia ja yksinkertaistuksia, mikä vähentää tulosten luotettavuutta. Asiakkailla ja kuljetusketjun muilla toimijoilla on erilaisia lähestymistapoja ja siksi yritykset voivat joutua käyttämään erilaisia laskentatapoja yhtä aikaa. Laskentaa varten saatavilla olevat syöttötiedot ja tukivälineet ovat riittämättömiä.
Pekka Aaltonen ja Ari Herrala ovat valmistelleet SKALin ja Logistiikkayritysten Liitto ry:n näkemykset asiasta ja toimittaneet ne FinMobilitylle, joka edustaa meitä Brysselin neuvottelupöydissä. Komission tavoitteet ovat yleisellä tasolla kannatettavia.
On edettävä harkiten ja vaiheittain
Mielestämme on suositeltavaa edetä kohti yhdenmukaisia laskentamalleja ja raportointia jo senkin vuoksi, että yhä useammat asiakkaat haluavat tarkempaa tietoa kuljetusten päästöistä. Tavoiteltavaa olisi, että päästöt pystytään kohdistamaan suoritteelle eli tonnikilometreille. On myös mietittävä, miten tarkalle tasolle mennään. Pakokaasupäästöjen lisäksi tulisi ennen pitkää tavoitella energian koko elinkaarta, eli myös energian tuotannosta ja käytöstä aiheutuvia päästöjä.
Kokonaisuutena raportoinnin haastetta ei kuitenkaan voida ratkaista yksioikoisesti. Päästötietojen tasossa tulisi edetä vaiheittain. Kaikilla ei myöskään ole edellytyksiä laskea tarkkoja päästöjä nopeasti ja toisaalta osalla yrityksistä on jo hyvin perusteellisia laskentamalleja. Tämän vuoksi laskennan tulisi olla ensivaiheessa vapaaehtoista.
Yhdenmukaisuuden nimissä ei ole myöskään kohtuullista vaatia jo omin voimin edistyneitä siirtymään nopeasti toiseen laskentamalliin. Realistisena ratkaisuna voisi olla, että järjestelmä sallisi eritasoiset raportoinnit, joita voidaan yhdistää, kun lasketaan esimerkiksi moniportaisten logistiikkaketjujen päästöjä. Aikaa myöten laskenta sitten tarkentuu.
Lisätietoja:
SKAL ry, edunvalvontajohtaja Ari Herrala, ari.herrala@skal.fi, puhelin 09 4789 9400
Logistiikkayritysten Liitto ry, toimitusjohtaja Pekka Aaltonen, pekka.aaltonen@skal.fi, puhelin 09 478 999
Mitta- ja massadirektiivin käsittely etenee
Suomella vahva kansallinen kanta
Liikenne- ja viestintäministeriön erityisasiantuntija Elisa Vornanen pistäytyi kertomassa kuljetusyrittäjille läheisestä ja tärkeästä aiheesta, kuljetuskaluston nimmäiskokoihin liittyvien määräysten kehityssuunnista EU-elimissä. Suomi on mitta- ja massakysymyksissä valppaana.
Euroopan komissiolta on tulossa mitta- ja massadirektiivin uudistamiseen liittyvä lainsäädäntöehdotus alkuvuodesta 2023. Tavoitteena on kehittää säätelyä ja vähentää päästöjä EU:ssa.
Parhaillaan ministeriö ja Traficom ovat laatimassa Suomen vastauksia kysymyspatteriin, jolla komissio kartoittaa kansallisia tilanteita ja direktiivin uudistustarpeita.
Suomen kannoissa ovat keskeisinä kansalliset erityisolosuhteemme: pitkät matkat ja ohuet tavaravirrat. Tahto voida säilyttää kansallinen joustavuus ja HCT:t on voimakas, eikä siitä aiota antaa periksi.
Se, että Ruotsin mittamuutokseen liittyvä notifikaatio on mennyt läpi EU:ssa ja sinnekin tulee käyttöön suurempaa kalustoa, on hyvä uutinen kannaltamme, kertoo erityisasiantuntija Elisa Vornanen liikenne- ja viestintäministeriöstä.
Suomi pitää tarpeellisena, että rajat ylittäviä kuljetuksia koskevaa sääntelyä selkiytetään. Rajat ylittäville kuljetuksille tulisi olla jatkossakin yhtenäiset vähimmäismitat ja -massat, jotka kaikkien jäsenmaiden tulisi sallia. Näitä vähimmäismittoja ja -massoja suuremmat rajat ylittävät kuljetukset tulisi sallia, mikäli ne täyttävät molempien maiden kansalliset vaatimukset.
– Kansalliset vaihtelut ovat suuria. Esimerkiksi Saksassa osa tiestöstä on auki raskaammille, osa ei. Siellä käydään keskusteluja jopa kuntatasolla, Vornanen sanoo.
Suomi on ollut liikkeellä varhain tiedottamassa ja neuvottelemassa rinnalleen samanmielisiä. Infomateriaalia on lähtenyt jakoon laajasti. Edustajamme ovat keskustelleet komission kanssa sekä muiden Pohjoismaiden ja useiden Keski-Euroopan maan edustajien kanssa. Suomalaismepit ovat myös avainasemassa. 17.11. Suomi järjestää edustustollaan Brysselissä pohjoismaisten kollegoiden kanssa direktiiviä koskevan keskustelutilaisuuden, johon on kutsuttu komission edustajia, meppejä ja keskeisiä sidosryhmiä.
– Neuvotteluista ei ole tulossa helpot, Vornanen arvioi.
Taustamateriaalia tarvitaan
Suomalaistiimi on kerännyt pitkin vuotta taustatutkimusta, kuten tilastotietoa, jota täytyy vielä vetää yhteen. Joitakin materiaaleja on vielä kesken. Ministeriö toivoo myös SKALilta taustatietoa ja informaatiota esimerkiksi siitä, miten energiatehokkuus on parantunut, kun kuljetuksia on voitu yhdistää isompiin yksiköihin. Tavoitteena on koostaa mahdollisimman toimiva paketti neuvottelupöytiin. Samaan aikaan Traficom käy omista määrittelyistään neuvotteluja kansallisten vastinpariensa kanssa esimerkiksi kääntyvyysvaatimuksista.
SKAL on seurannut direktiivin muutosvalmistelua ja ollut aktiivisesti vaikuttamassa Suomen kantaan asiassa.
Etsintäkuulutus
Oletko siirtynyt vuodesta 2019 alkaen pienemmistä yhdistelmistä pidempiin ja painavampiin sekä lisäksi seurannut ja dokumentoinut vaikutuksia polttoaineen kulutukseen ja päästöihin? Oletko valmis jakamaan keräämäsi dokumentaatiota? Juuri tällaisesta materiaalista on hyötyä direktiivineuvotteluissa.
Ole yhteydessä: asiantuntijapalvelut@skal.fi tai petri.murto@skal.fi
