Tapaamiset, joihin Ari Herrala on osallistunut, ovat liittyneet liikenneväyliin, niiden rahoitukseen ja kunnossapitoon sekä niihin sisältyvään tietoon. Ari kaivaa esiin liikennejärjestelmän kuvauksen, joka perustuu liikennejärjestelmästä ja maanteistä annettuun lakiin eli entiseen maantielakiin. Se kuuluu hiukan tyyliteltynä näin:
– Liikennejärjestelmä muodostuu henkilö- ja tavaraliikenteestä, niitä palvelevista liikenneverkoista ja viestintäyhteyksistä, tiedosta sekä palveluista, liikennevälineistä ja liikennettä ohjaavista järjestelmistä, kuten on kuvattu vuonna 2017 voimaan tulleessa liikennepalvelulaissa. Liikennejärjestelmä kattaa kaikki liikennemuodot.
Ari, mitä uutta Liikenne 12 -liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on aikaisempaan nähden?
– Se on pitkän tähtäimen suunnitelma, jonka on määrä ohjata toimintaa liikennejärjestelmän kehittämiseksi läpinäkyvästi ja ennakoitavasti, yli hallituskausien. Pitkäjänteisyyden takaamiseksi suunnitelma valmistellaan parlamentaarisesti, ja se laaditaan kerrallaan kahdeksitoista vuodeksi. Parlamentaarinen työryhmä pystyy perehtymään liikennejärjestelmään entistä syvällisemmin. Se työstää toimenpideohjelmaa, jollaista ei aiemmin ole ollut. Liikenne 12 -työryhmät työskentelivät myös kesän aikana.
Kaksitoista vuotta on aika pitkä aika kerralla lukkoon lyötäväksi. Miten suunnitelmaa päivitetään?
– Se on jatkuva prosessi. Suunnitelmaa päivitetään hallituskausittain ja tarkennetaan sisältö sekä yhteensovittaminen julkisen talouden suunnitelman kanssa seuraavaksi neljäksi vuodeksi.
Kuka suunnitelmasta käytännössä vastaa, entä raportointisuhteet?
– Suunnitelmasta vastaa valtion edustajana liikenne- ja viestintäministeriö, jonka hallinnonalaan se kuuluu. Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka toimii myös parlamentaarisen ohjausryhmänvetäjänä. Ohjausryhmä asettaa parlamentaariselle suunnittelutyölle tavoitteet. Lisäksi on kuntien ja aluehallinnon viranomaisista, kuten virastoista, maakuntien liitoista, suurimmista kaupunkiseuduista ja kunnista koostuva yhteistyöryhmä, joka osallistuu sisällön valmisteluun ja koordinoi vuorovaikutusta.
Mitä tiedämme työryhmien toimikaudesta?
– Parlamentaarisen ohjausryhmän meneillään oleva toimikausi alkoi lokakuussa 2019 ja se päättyy huhtikuussa 2021. Silloin ohjausryhmä tuottaa kaikkien aikojen ensimmäisen Liikenne 12 -suunnitelman. Se annetaan eduskunnalle selontekona Liikenne 12 -suunnitelmasta. Valtioneuvosto päättää suunnitelman hyväksymisestä.
Paljonko suunnitelmassa on rahaa ja miten se kohdentuu?
– Tämänhetkisen Liikenne 12 -suunnitelmaversion mukaan liikenneverkon kehittämisinvestointeihin on varattu vuodessa 1,472 miljardia euroa ja perusväylänpitoon 1,4 miljardin euron vuotuinen rahoitustaso. Perusväylänpitoon varatun potin kautta rahoitetaan korjausvelan taittamista ja päivittäistä liikennöitävyyttä, kuten talvihoitoa. Kehittämisrahasta 36 prosenttia kohdistuu tieverkolle ja 54prosenttia raiteille, vesiväylille 9 prosenttia ja loput ilmailuun. Kehittämisinvestointien painopiste on hyvin painokkaasti rataverkossa.
”Toteuttamatta jää mm. elinkeinoelämän toimintaedellytysten kannalta merkittäviä parantamiskohteita, akuutissa korjaustarpeessa olevia isoja siltoja sekä paljon muita pieniä kustannustehokkaita toimenpiteitä.”Ote suunnitelmaversiosta
Miten SKAL voi vaikuttaa suunnitelmaan?
– Olemme vaikuttaneet jo ennen työn käynnistämistä puoltamalla aktiivisesti lausunnoissamme pitkäjänteistä parlamentaarista liikennejärjestelmäsuunnittelua. Olemme tyytyväisiä, että malli onotettu osaksi suomalaista liikennepolitiikkaa. Olemme kommentoineet suunnitelmaversiota sen julkistustilaisuudessa sekä sidosryhmätilaisuudessa, jossa kuultiin erityisesti elinkeinoelämän edustajia. Pidimme hyvänä, että perusväylänpito saa pitää rahoituksensa indeksiehdolla korotettuna. Suunnitelmaversion mukaan korjausvelan ei pitäisi kasvaa, vaan hieman laskea. Parantamishankkeiden puolella huolemme kohdistuu liian alhaiseen rahoitustasoon ja raidepainotukseen. Mielestämme elinkeinoelämän tarpeet ja kilpailukyky on huomioitava paremmin liikennesuunnitelmassa.
Miten tästä eteenpäin?
– Meidän on muiden sidosryhmien kanssa pidettävä entistä vahvemmin esillä tieverkon tärkeyttä kehittämisrahoituksessa. Monet kuljetuslajimme ovat sellaisia, että niitä on mahdotonta siirtää raiteille. Tiestöä ei saa työntää syrjään!
Koronaelvytystä tienparannuksilla
SKAL esittää, että merkittävä osa EU:n elpymisvälineen 3 miljardin euron koronaelvytysrahasta ohjattaisiin tienparannushankkeisiin. Toimiva ja turvallinen tieverkko tukee kansantaloutta muun muassa pienentämällä polttoaineen kulutusta ja matka-aikoja. Lisäksi se parantaa liikenneturvallisuutta ja alentaa merkittävästi päästöjä. Tienparannustyöt synnyttävät työpaikkoja ja parantavat yleistä elämänlaatua. Tienparannuksella on pelkästään hyviä vaikutuksia.
