Digitalisaatio on tuonut valtavasti uutta kuljetusalalle. Meille on jo arkea, että yhdistelmän nuppi on tietokone, jonka näytöillä voi seurata ja kirjata autoon sekä kuljetustehtävään liittyviä operaatioita reaaliaikaisesti. Tämä pätee myös puutavaralogistiikkaan, jossa data välittyy tehokkaasti ja asiakkaan järjestelmiin integroituneena. Jos kuuntelee ”pöllimiehiä” – ja kuuntelenhan minä – huomaa pian, että sähköiset järjestelmät eivät ole muuttaneet työn erityistä luonnetta. Vain suomalaismetsissä puuta kuormannut tietää, mitä on olla siellä yksinään luonnon keskellä. Kun joku on sitä joskus yrittänyt kuvailla, syttyy hänen kasvoilleen erityinen loiste. Työ metsässä ei kaikille sovi, mutta joillekin se on ainoa tapa elää.
Kuulostaa romanttiselta, mutta bisnestä se on puukuljetuskin. Metsien havinasta syntyy elinkeinoja, joiden arvo on Luken viimeisimmän tilaston mukaan noin 32 miljardia euroa. Yli 70 prosenttia metsäteollisuuden tuotteista menee vientiin. Se on lähes viidennes Suomen tavaraviennistä ja huikea määrä euroja maallemme. Maanteitse liikkuu noin 65 miljoonaa tonnia metsäalan tuotteita ja raaka-aineita vuodessa.* SKALin ja Metsäalan Kuljetusyrittäjien riveissä löytyy näitä tasa-arvon nimissä ”pöllihenkilöitä” kolmesta neljään sataan.
Koronapandemian kiihdyttämä puurakentamisen buumi sattui aikaan, jolloin myrskyt ja kirjanpainajatoukkien leuat olivat tuhonneet Manner-Euroopan metsiä. Kaavilaiset Antti Tukiainen ja hänen veljensä Timo Tukiainen kuljettavat näitä toukkien runtelemia runkoja alihankintana Saksassa, ja ovat olleet tyytyväisiä. Suomalainen ammattitaito on Saksassa arvossaan ja työt pystyy järjestämään itse. Kotimaassa Tukiaiset ovat mukana monessa, muun muassa useiden yritysten yhteenliittymässä, joka toteuttaa isompia logistiikkaprojekteja. Yhtiön toimitusketjuun liittyy niinkin eksoottista toimintaa kuin tukinuitto.
Puunkuljetus on tarkkaa ja aikatauluherkkää työtä. Kuljetusyrityksen on voitava sopeutua asiakkaiden aikatauluun eikä viivästyksiin ole varaa. Kaustislaisen Jarkko Vesalan yritykseen on hankittu omaa aurauskalustoa, koska tienpitäjää ei jouda odottelemaan lumimyräkän sattuessa. Tiestön kunnolla on iso merkitys metsäalan kuljetuksissa, jotka tyypillisesti tapahtuvat syrjäseudulla ja alempiasteisella tieverkolla. Jarkko Vesala on ylpeä suomalaisesta metsänhoidosta ja logistiikasta, jossa turvallisuus ja työolot ovat hyvällä tasolla. – Puu on arvokasta kuljetettavaa, Jarkko Vesala muistuttaa.
Sekä Tukiaiset että Vesala ottavat puheeksi työvoiman saatavuuden turvaamisen metsäalan kuljetuksiin. Yksittäinen yritys voi edistää rekrytointejaan muun muassa vaalimalla mainettaan ja somenäkyvyyttään, mutta miten taataan osaavat kuljettajat koko kuljetusalalle pitkälle tulevaisuuteen? Otimme asiaan kantaa liittokokouksen julkilausumalla kesäkuussa.
Palataanpa Jarkko Vesalan lausumaan. Puu on totisesti arvokasta kuljetettavaa etenkin nyt, kun Venäjän hyökkäyssota on tyrehdyttänyt raaka-ainekuljetukset itänaapurista. Kotimaisen puutavaran kysyntä ja hintakin ovat nousseet ennätyslukemiin. Puuta ei saa enää pilkkahintaan. Vanha klisee vihreästä kullasta on totta. Kehotankin kaikkia katsomaan ympärilleen astetta tarkemmin ja pohtimaan, mikä kaikki on lähtöisin puusta ja sen johdannaisista. Aika moni asia jo nyt, ja väitän että tulevaisuudessa yhä useampi. Suomi on hyvin riippuvainen metsistään. Pitäkäämme niistä huolta, niin ne pitävät huolta meistä.
Aurinkoista ja metsäntuoksuista kesää!
heini.polamo@skal.fi@HeiniPolamo
*Metsäteollisuuden liikevaihto, Luke, 2019; muut tilastotiedot: Metsäteollisuus ry.
