Nyt Suomen pitää herätä. Seuraavalla hallituskaudella on pakko panostaa tiestöön. Liikenteen ja logistiikan toimintakyvyn parantaminen nostaa kilpailukykyämme.
Olen käynyt tänä vuonna jonkun kerran muissa Pohjoismaissa. Ja kulkenut tietenkin runsaasti Suomessa.
Toukokuussa SKAL Pohjanmaan Ruotsin reissulla Uumajassa ihmettelimme tekeillä olevia, kokonaan uusia tielinjauksia. Näimme lähietäisyydellä satamasta saman verran asfaltointia kuin koko Länsi-Suomessa yhteensä. Liioittelua tai ei, läntinen naapuri panostaa tiestöön selvästi Suomea enemmän. Olkoonkin, että Ruotsissa on enemmän pinta-alaa, väestöä ja tiekilometrejä, valtion budjettiin suhteutettuna se panostaa tiestöön 2,3 prosenttia ja Suomi vain 1,6 prosenttia.
Nyt Suomen pitää herätä. Seuraavalla hallituskaudella on pakko panostaa tiestöön. Tapaamme jatkuvasti päättäjiä, Väyläviraston ja ELYjen väkeä ja muita tahoja kertoaksemme tiestön kunnon merkityksestä. Liikenne- ja viestintäministeriökin toteaa, että ”Suomen kansainvälistä saavutettavuutta ja logistista asemaa on parannettava”. Hyvä, tuota olemme toistaneet pitkään.
Lopulta kysymys on taas kilpailukyvystä, johon vaikuttavia tekijöitä ovat kannustava verotus, työntekemiseen kannustava sosiaaliturva, investoinnit ja Suomen saavutettavuus.
Haaste on kasvava, sillä Venäjän aggression myötä logistinen asemamme on heikentynyt ja sijaintimme uhkaa muuttua entistä syrjäisemmäksi pussin peräksi. Myös EU:n ilmastopaketti tuo meille muuhun Eurooppaan nähden lisää kustannuksia. Suomen on nyt entistä voimakkaammin huolehdittava liikenteen ja logistiikan toimintaedellytyksistä.
Entä löytyykö tiestölle rahaa? Suomi on velkaantunut reippaasti tällä hallituskaudella. Syynä ovat poikkeukselliset tilanteet: korona ja venäjä. Kriisejä on rahoitettu velalla. Leikkauksia on peruttu ja eri kohteisiin on kaivettu satoja miljoonia. Politiikka on aina arvovalintoja, mutta mikään piikki ei ole auki loputtomiin.
Asettamatta mitään vastakkain, itse pidän hyvänä sellaisia menokohteita, jotka varmuudella luovat hyvinvointia, työtä ja aitoa ansaintaa pitkällä aikavälillä ja joilla on erittäin laaja poliittinen hyväksyntä.
Yksi hyvä esimerkki on viime vuonna hyväksytty valtakunnallinen 12-vuotinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Tämä suunnitelma on kaikkien puolueiden hyväksymä ja luo ennustettavuutta pitkälle aikavälille. Eduskuntakin velvoitti hallitusta huolehtimaan toimeenpanon määrärahoista talousarvioesityksissä.
Hallitus teki oikeasuuntaisiakin toimenpiteitä, mutta budjetissa tiestölle osoitetut määrärahat eivät riitä vastaamaan hintojen nousuun. Se johtaa väistämättä korjaus- ja investointivelan kasvuun.
Tiestöstä huolehtiminen on minusta mitä parhain tulevaisuusinvestointi. Hyväkuntoinen tiestö mahdollistaa saavutettavuuden, monipaikkaisen elämän ja yrityksien sijoittumisen eri puolille maata. Se on myös tehokas päästövähennyskeino – kuten SKALin teettämä tutkimus mitatusti osoittaa.
Liikenteen ja logistiikan puolustamisessa on tehtävää. Rahaa on saatava teillekin.
Anssi Kujala
