Haluamme tarjota kuljetusyrityksille vastauksia kysymyksiin, joita he eivät ole vielä osanneet kysyä. Siksi olemme perustaneet valtakunnallisen neuvonantajapaneelin, johon kutsuimme liikenteen, logistiikan ja elinkeinoelämän kannalta kiinnostavia tieteentekijöitä. Paneelin tavoitteena on peilata tieteellistä näkökulmaa SKALin tavoiteohjelmaan ja tuoda julkisuuteen tulevaisuuteen tähtäävää, korkean tason näkemystä liikenteen ja logistiikan teemoista. Lisäksi voidaan synnyttää kiinnostavaa vuoropuhelua tieteen ja elinkeinoelämän välillä.
SKAL ry:n valtakunnalliseen tieteelliseen neuvonantajapaneeliin on kutsuttu liikenteen, logistiikan ja elinkeinoelämän kannalta kiinnostavia tieteentekijöitä. Paneelille esitetään kysymyksiä noin kolme kertaa vuodessa. Panelistit ovat: Anna Aminoff (Svenska Handelshögskolan), Olli-Pekka Hilmola (Lappeenrannan yliopisto), Jouni Juntunen (Oulun yliopisto), Katri Kauppi (Aalto Yliopisto), Heikki Liimatainen (Tampereen yliopisto), Jorma Mäntynen (Destia), Lauri Ojala (Turun yliopisto).
Kysyimme neuvonantajapaneelilta:
1. Mihin kolmeen seikkaan Suomen tulisi panostaa liikenteen ja logistiikan alueella nyt alkavalla vaalikaudella? Perustele lyhyesti.
2.Mitä vaikutuksia, jos mitään, on nähtävissä Suomen Nato-jäsenyydellä liikenteeseen ja logistiikkaan?
Heikki Liimatainen
1. Suomen tulisi ensinnäkin panostaa väylien korjausvelan lyhentämiseen, koska velka kasvaa kiihtyvästi, kun ongelmat siirtyvät pintakerroksesta väylien rakenteisiin. Toiseksi, investoinnit tulee kohdistaa multimodaalisten matka- ja kuljetusketjujen sekä vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfran edistämiseen. Kolmanneksi, tarvitaan liikenteen ja logistiikan tuki- ja verouudistus, jolla poistetaan fossiilisen liikenteen tuet ja siirrytään kilometripohjaiseen verotukseen.
2. Nato-jäsenyydellä tuskin on merkittäviä vaikutuksia. Jää nähtäväksi, onko sillä vaikutusta Venäjän-kuljetusten palautumiseen Venäjän hyökkäyssodan päättymisen jälkeen.
Tekniikan tohtori Heikki Liimatainen toimii liikenne- ja kuljetusjärjestelmien professorina ja Liikenteen tutkimuskeskus Vernen johtajana Tampereen yliopistossa. Hän tutkii sähköistymisen, automaation ja digitalisaation vaikutuksia kestävään liikenteeseen, eli päästöihin, liikennetalouteen ja -turvallisuuteen.
Jorma Mäntynen
1. Suomen tie- ja rataverkolle on kertynyt yhteensä noin 2,9 miljardin euron korjausvelka. Siksi on välttämätöntä tehdä tasokorotus perusväylänpidon rahoitukseen.
Geopoliittisen toimintaympäristön muutos on ollut raju. Se merkitsee läntisten yhteyksien vahvistamisen tarvetta. Erityisen kriittinen yhteysväli on Oulusta Tornioon.
Energian murros mahdollistaa raskaalle liikenteelle uusia energiamuotoja. Tulevaisuuden monipuolinen energiapaletti edellyttää uudenlaisen jakeluinfran rakentamista.
2. Naton toiminnalla on vaikutuksia erityisesti Pohjoiskalotin alueella. Kemi-Tornion alueen logistinen asema nousee yhä tärkeämmäksi. Liikenneyhteyksien ja kuljetuspalvelujen tulee vastata myös Naton tarpeisiin.
Professori Jorma Mäntynen on toiminut Destia Oy:ssä Strategiset liikennejärjestelmät -osaamisalueen johtajana vuodesta 2022. WSP Finland Oy:ssä Mäntynen työskenteli johtajana vuosien 2016–2022 aikana. Vuosina 1991–2015 Mäntynen oli liikenne- ja kuljetustekniikan professorina Tampereen teknillisessä yliopistossa. Ennen professuuriaan Mäntynen toimi Neste Oy:ssä useissa öljyliiketoiminnan ja strategiasuunnittelun tehtävissä. Mäntynen johti Keskuskauppakamarin liikennevaliokuntaa 2012–2018. Hän on Teknillisten Tieteiden Akatemian jäsen.
Jouni Juntunen
1. Suomen logistiikan kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen vihreässä siirtymässä huomioiden uusiutuvien polttoaineiden mukanaan tuomat uudet taloudelliset mahdollisuudet.
Huomioida muuttuvat eri kuljetusmuotojen väliset tehokkuudet ja ympäristövaikutukset suuria investointeja ja logistiikan toimivuutta ajatellen.
Varmistaa kuljetusalan työvoiman riittävyys tulevaisuudessa huomioiden sekä kuljetusyritysten että työntekijöiden toiminnan olosuhteet.
2. Turvata huoltovarmuus kunnon väylästöllä Suomen sisällä ja Norjan satamiin huomioiden junaratojen vaurioherkkyys varsinkin Venäjän kaukovaikutteisten aseiden kantaman alueella.
Autoalan liiketoiminnan professori Jouni Juntunen, KTT, TkT, työskentelee Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun Markkinoinnin, johtamisen ja kansainvälisen liiketoiminnan yksikössä. Juntunen on lähtöisin kuljetusalan yrittäjäperheestä. Hän on ennen akateemista uraansa työskennellyt raskaan liikenteen parissa kuljettajana sekä suuren kuljetusyrityksen vuoroesimiehenä ja lähiliikenteen hoitajana.
Lauri Ojala
1. Ei prioriteettijärjestyksessä:
Ajoneuvojen ja käyttövoimien verokohtelu sekä liikenteestä perittävät maksut mahdollisimman ennakoitavia.
Keskeisten infrahankkeiden toteutus ja korjausvelan pienentäminen (mm. VLJS 2021-2032). EU:n ja Naton kriittisen infran sekä resilienssirahoituksen aiempaa tehokkaampi käyttö.
Suomen logistisen osaamisen taso on kansainvälisesti erittäin hyvä, mutta pula tekijöistä uhkaa mm. maantieliikenteessä ja merenkulussa. Osaajien saanti ja koulutus avainasemassa.
2. Vuodessa: Ei välittömiä vaikutuksia.
2–5 vuodessa: Voi lisätä teollisia investointeja ja tuotantoa, joka kasvattaisi tavaraliikennettä. Matkustajaliikenteessä vaikutukset vähäiset; ulkomaanmatkustus palautunee v. 2019 tasolle pl. Aasian lentoliikenne.
5–10 vuodessa: Sotilaallisen liikkuvuuden edellytyksiä parannettava väyläverkon kriittisten rautatie- ja maantievälien sekä satamien osalta.
Kauppatieteiden tohtori Lauri Ojala toimii logistiikan professorina Turun kauppakorkeakoulussa (Turun yliopisto) vuodesta 1997. Toimitusketjujen johtamisen oppiaineen valitsee vuosittain yli 30 opiskelijaa. Tutkimusyksikkö harjoittaa laajaa tutkimus- ja hanketoimintaa, esimerkkeinä kansalliset Logistiikkaselvitykset (seuraava selvitys valmistuu syksyllä 2023) ja Maailmanpankin kanssa vuodesta 2007 tehty Logistics Performance Index. (LPI 2023 huhtikuun lopulla 2023).
Katri Kauppi
1. Ympäristövastuullisuus. Koen tärkeänä korostaa hiilineutraalisuustavoitteiden lisäksi muitakin näkökohtia: biodiversiteetti ja vesialueiden suojelu. Näihinkin liittyvät kriteerit pitää huomioida logistiikkayritysten päätöksenteossa, toiminnassa sekä infrastruktuurissa ja selkeitä malleja ja käytännön esimerkkejä ei vielä ole.
Liikenne- ja logistiikkainfrastruktuurin kilpailukyvykkyys: tarvitaan ylläpitoa ja strategisia investointeja.
Kiertotaloutta ja paluulogistiikkaa tukevat infrastruktuuri-investoinnit tai politiikkatoimet, jotka auttavat tuotantoa, kuluttajia ja logistiikkayrityksiä siirtymään kiertotalouden liiketoimintamalleihin.
2.Näkisin, että pitkällä tähtäimellä NATO-jäsenyys saattaa vaikuttaa siihen minkälaisia ja/tai millä alueilla Suomessa priorisoidaan logistiikkainfrastruktuuri-investointeja tai ylläpitoa.
Kauppatieteiden tohtori Katri Kauppi toimii Logistiikan ja toimitusketjujen hallinnan professorina Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa. Kauppi väitteli Helsingin kauppakorkeakoulusta 2009 ja on toiminut apulaisprofessorina Manchesterissa ja Nottinghamissa ennen paluutaan Aaltoon, jossa hänen professuurinsa vakinaistettiin 2018. Kauppi opettaa toimitusketjujen vastuullisuutta, riskinhallintaa ja hankintatoimea.
