Teppo Mikkola. SKAL:in puheenjohtajalla Teppo Mikkolalla on omakohtaisia kokemuksia soitosta Tienkäyttäjän linjaan 0200 2100. Teppo ja muutama muu seitsemän ajoneuvoyhdistelmän ringissä liikennöivän auton kuljettaja pyysivät suolausta peilijäiselle tieosuudelle.
– Pyysin kaikkia autoja pysähtymään sopivaan paikkaan, sillä muuten tulee romua. Yksi autoista oli tullut Laitilasta Turkuun 8-tietä yhden aikaan yöllä. Tiellä oli poikittain tukkirekka, joka oli tullut sivutieltä kääntyäkseen jäiselle 8-tielle. Pitkäksi meni. Onneksi muita ei sattunut kohdalle ja auto pysähtyi etupyörien painuessapehmeään penkkaan.
Vaati neljä tuntia ja lukemattomia soittoja, ennen kuin yhdistelmät pääsivät liikkeelle.
– Onko ennakoiva hiekoitus ja suolaus unohdettu kokonaan, ja onko suolaliuos liian heikkoa? Pitääkö tapahtua iso rysäys, ennen kuin tilanteeseen saadaan muutos?
Tepon esittämä huoli koetaan yleisesti jäsenkunnassa. Samantapaista viestiä tulee ympäri Suomea. Jäsenemme ovat huolissaan peilijäästä, suolauksen ja hiekoituksen puutteista, korkeista polanteista ja ennen kaikkea turvallisuudesta – omastaan ja muiden. Myös talvihoidon tasoerot molemmin puolin urakka-alueiden rajaa tuntuvat käsittämättömiltä. Kuka päättää, milloin urakoitsija saa lähteä liikkeelle ja miten laatua valvotaan?
Väylänpidon johtaja Jukka Karjalainen, mitä vastaisit kuljetusyrittäjien esittämiin huoliin?
– Ymmärrän huolet hyvin. Tilanne on ollut hankala ja talven luonteesta johtuen ajo-olosuhteet ovat olleet poikkeuksellisen huonot. Nollalämpötilan molemmin puolin sahaaminen ja runsaat sateet luovat vaikeimmat keliolosuhteet. Haasteita ovat aiheuttaneet sekä vesi- että lumisateet. Monin paikoin joulukuu oli poikkeuksellisen luminen. Nyt kun tällaisia nopeasti vaihtuvia talviolosuhteita on totuttu näkemään, ei tilanteeseen voida tyytyä, vaan siihen on saatava parannusta. Olemmekin siksi käynnistäneet talvihoidon toimintalinjojen päivityksen ja kehitämme urakkamallia.
Jäsenemme antavat palautetta isoista eroista urakka-alueissa. Mikä eroja selittää?
– Kuulemme tästä paljon. Tähän on yleensä käytännön selitys. Kun on lähdetty liikkeelle rinnakkaisilla tienhoitoalueilla, ei aina osuta rajalle yhtä aikaa. Kun autoilija sitten ajaa tästä kohdasta ennen toisen puolen auton tuloa, niin näyttää, että toisella puolella tehdään työt ja toisella ei.
Joulukuussa kuulimme hoitoluokkien korotuksista 600 tiekilometrillä ja siihen liittyvästä lisärahoituksesta. Millaisia muita ratkaisuja on luvassa?
– Päivitämme siis talvihoidon toimintalinjaa, jossa tarkastelemme toimenpideajat, laatuvaatimukset ja hoitoluokat. Tutkimme mm. ottaako hoitoluokitus riittävästi huomioon raskaan liikenteen tarpeet. Arvioimme millä muutoksilla voimme parantaa talvihoitoa, millaisia vaikutuksia saamme ja mitä se tulee maksamaan.
Ketkä tarkasteluun osallistuvat?
– Liikenneviraston ja ELY-keskuksen asiantuntijoita. Ajatuksia testautetaan myös sidosryhmillä, urakoitsijoilla ja SKAL:illa, muiden muassa. Liikennevirastolla on Infra ry:n kanssa ns. asiakirjaryhmä, jossa SKAL on mukana. Se on varmuudella mukana arvioinnissa.
Mistä kokonaisvaltainen parannus talvihoitoon on kiinni?
– Se on tasapainottelua talvihoito- ja rahatarpeen välillä. Jos toimenpideaikoja kiristetään, tarvitaan lisää kalustoa, mikä lisää kustannuksia. Jos vaikka pääosan tiestön hoitoluokitusta nostettaisiin, puhutaan vuositasolla 10–30 miljoonan euron lisärahoituksesta. Raha olisi otettava muusta tienpidosta, kuten silloista ja päällysteistä. Toivomme toki, että parlamentaarinen korjausvelkakomitea nostaisi rahoitustasoa pitkäjänteisesti.
Millainen uusi urakkamalli on ja mitä se tuo?
– Tarkoitus on ottaa uusi urakkamalli käyttöön syksyllä 2019 käynnistyvissä urakoissa. Malli pohjautuu niin kutsuttuun hoidonjohtomalliin, jota on pilotoitu Espoossa, Raaseporissa ja Lahdessa. Siinä tilaaja eli käytännössä ELY-keskus ja urakoitsija toimivat nykyistä tiiviimmin yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa. Tilaaja osallistuu hoidon suunnitteluun, ja osapuolet voivat yhteistyössä tarkastella, vaikka pienilmastoa yksittäisellä tiellä ja reagoida nopeisiin olosuhdemuutoksiin. Malli ulottuu myös hintoihin. Nykyinen kokonaishinta korvautuu tavoitehinnalla, eli urakoitsijalle maksetaan toimenpiteiden perusteella ja jos tavoitehinta ylittyy, ylitys jyvitetään tilaajan ja urakoitsijan kesken. Molemmilla on siis riskiä ja vastuuta.
Tuoko malli muutosta aliurakoitsijan rooliin?
– Tilaajalle tulee nykyistä isompi rooli aliurakoitsijan valinnassa, mutta kaikkia vaikutuksia ei pysty vielä kuvaamaan. Voisi ajatella, että tilaaja ottaisiesimerkiksi enemmän kantaa aliurakoitsijoiden kalustoon ja osaamiseen urakan toteutuksen aikana.
Entä aliurakoitsijan näkyvyyteen kilpailutuksessa?
– Vaikea sanoa tässä vaiheessa. Tätäkin on kokeiltu Iissä ns. Ii:n digiurakkamallissa, jossa aliurakoitsijoita piti ilmoittaa jo tarjousvaiheessa. Tavoitteena on joka tapauksessa toimivat markkinat. Rovaniemellä ja Kittilässä taas kokeillaan lupauspohjaisia urakoita. Toteutuneiden lupausten perusteella rakoitsija saa bonuksia tai sanktioita. Näistäkin malleista poimitaan parhaita käytäntöjä uuteen malliin. Toteutus selviää matkan varrella.
Miksi uusi malli päätettiin kehittää?
– Syitä on useita, tärkeimpinä varmasti ilmasto-olosuhteiden muutos ja nopeamman reagoinnin tarve ja totta kai sidosryhmiltä, kuten SKAL:ilta saatu palaute. Sitten on vielä muutos toimijoissa: nykyinen malli on perua ajoilta, jolloin pääurakoitsijalla oli oma kalusto ja henkilöstö. Nykyään toimitaan alihankkijaverkoston pohjalta.
Onko talvihoidon valvontaan tulossa muutoksia?
– Lisää ihmisiä ei ole tulossa tien päälle. Siihen ei yksinkertaisesti ole resursseja. ELY-keskuksen asiantuntijat ja konsultit tekevät pistokokeita laadulle tien päällä. Tehostamistoimia tehdään digitalisaation avulla ja osittain joukkoistaen. Tietojärjestelmistä nähdään toimenpidehistoria ja urakoitsijoiden materiaalin käyttö, pääteiden tiesääasemista myös kitkan ja tien pinnan lämpötilan kehitys sekä lumisadekertymä. Jo nyt raportointijärjestelmä Harja näyttää reaaliaikaisesti, missä tienhoitokalusto liikkuu. Siihen on myös kansalaisnäkymä nettipalvelun kautta ja käytän sitä itsekin. Järjestelmä ei kuitenkaan vielä hälytä poikkeamista. Sitten on tienpinnan kuntoa skannaavia kameralaitteita ja optisia kitkamittareita esimerkiksi maitoautoissa ja busseissa, jotka välittävät tietoa.
Entä sanktiointiin?
– En osaa sanoa tällä hetkellä. On kuitenkin huomattava, että esimerkiksi tänä talvena on voinut olla liukasta, vaikka urakkasopimuksia olisi noudatettu. Kalusto on liikkeellä, mutta ei ole ehtinyt kaikkialle.
Kehotamme käyttämään Tienkäyttäjän linjaa, mutta se ei aina toimi. Miksi?
– Tienkäyttäjän linjasta on tullut palautetta. Kaikkiin puheluihin ei ehditä vastata, ja jos näin on, silloin on yleensä kyse poikkeuksellisesta kelitilanteesta, kuten lumimyräkästä. Esimerkiksi joulukuun runsaiden lumisateiden aikaan tienkäyttäjän linja ajoittain ylikuormittui. Silloin koko kalusto on todennäköisesti liikkeellä ja myös langoille jäävän soittajan tieosuudelle ollaan ennen pitkää tulossa.
Mitä terveisiä lähetät meille skallilaisille?
– Jatketaan hyvää yhteistyötä. On hyvä, että olette mukana kehittämässä myös meidän toimintaa antamalla meille palautetta. Raskaan liikenteen kuljettajat tekevät arvokasta ja vaativaa työtä, jota arvostan. Kaikkien osapuolten tulisi tehdä yhteistyötä, jotta tiestöllä pystytään liikkumaan turvallisesti.
Muistathan nämä:
Tienkäyttäjän linja 0200 2100 (24 h/vuorokaudessa) - myös yhteydenotto hyvissä ajoin esimerkiksi ennen vaativaa kuljetusta voi tuottaa tulosta.http://liikennetilanne.liikennevirasto.fi/ näyttää reaaliaikaisen liikennetilanteen ja häiriöt: Valitse listanäkymistä talvihoito. Klikkaamalla tieosuutta näet sen hoitotoimenpiteet.
