Niin kuljetusmäärät kuin kuljetetut kilometritkin olivat syksyllä kuljetusyrittäjien ennusteita alhaisemmalla tasolla. Kuljetusmäärät olivat laskeneet peräti 44 prosentilla vastanneista (vrt. 36 % 1/2014) Myös odote keväälle oli alemmalla tasolla kuin edellisvuonna samaan aikaan. Öljyn hinnan lasku on vaikuttanut dieselpolttonesteen hintaan noin 25 senttiä litralta vuoden sisällä. Pumppuhinnan lasku ei heijastunut olennaisesti kuljetusyritysten kannattavuuteen, sillä klausuulien ansiosta säästöt siirtyvät pääasiallisesti asiakkaiden katteisiin. Samanaikaisesti työvoima- ja muut kustannukset ovat nousseet. Öljyn hinnanlaskun virkistävä vaikutus elinkeinoelämään ei heijastunut kuljetusten kysyntään loppuvuonna.
Vastanneista 17 prosenttia (vrt. 16 % 1/2014) ilmoitti yrityksensä kannattavuuden parantuneen syksyllä 2014. Sen sijaan 35 prosenttia ilmoitti kannattavuuden heikentyneen (vrt. 38 % 1/2014). Odotukset kevään kannattavuuden kehitykseltä olivat samansuuntaisia kuin viime vuonna samaan aikaan. Joka kuudes odotti yrityksensä kannattavuuden paranevan.
Yritysten liikevaihto oli laskevalla käyrällä viime vuoteen nähden. Kehitys oli suotuisinta Pohjois-Suomessa ja elintarvikealan kuljetuksissa. Liikevaihto oli laskenut jopa kahdella kolmesta metsäalan kuljetusyrityksestä (65 %). Tukki- ja kuitupuutavaraa kuljettavat yritykset ovat ottaneet käyttöön isompaa kuljetuskalustoa lokakuun 2013 mitta- ja massa-asetusmuutoksen mukaisesti. Investointikustannukset painavat yritysten taseessa, mutta hyödyt kuljetusvolyymien kasvusta ovat pääsääntöisesti päätyneet metsäteollisuuden asiakkaille. Kuljetusmäärät sinänsä eivät ole kasvaneet. Kevään suurimmat liikevaihdon kasvuodotukset kohdistuivatkin metsäpuolelle, jossa odotetaan myös sahojen elpymistä.
Levähdysalueiden riittävyys ja turvallisuus taattava
Riittävä turvallisten levähdysalueiden verkosto auttaa kuljetusyrityksiä noudattamaan ajo- ja lepoaikasäännöksiä järkevästi ja taloudellisesti sekä parantaa kuljettajien työoloja. Barometrikyselyn perusteella kuljetuskalustoon, kuormaan tai kuljettajaan kohdistuva rikollisuus on edelleen harvinaista suomalaisilla levähdysalueilla. Ilkivallasta ja varkauksista on kuitenkin jonkin verran haittaa erityisesti pääkaupunkiseudulla. Kuljetusyrittäjät antoivat palautetta myös puutteista levähdysalueiden talvikunnossapidossa, siisteydessä ja palveluissa.
Vastanneista 39 prosenttia mielsi levähdysalueet haasteena työnsä kannalta. Infrastruktuurin puutteet vaikeuttivat yli puolta vastaajayrityksistä päivittäin tai viikoittain. Miltei joka kymmenes vastanneista joutui päivittäin etsimään pysäköinti- tai taukopaikkaa voidakseen pitää lakisääteisen tauon. Vajaa neljännes kertoi kärsivänsä vähintään viikoittain siitä, ettei mahdu pyrkimälleen levähdysalueelle. Yhtä usea on joutunut turvautumaan tienvarsiin tai vastaaviin pitääkseen pakollisen tauon.
Suurin pula raskaan liikenteen pysäköinti- ja taukopaikoista näyttäisi olevan pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla. Kysyntää taukopaikoille olisi myös Keski- ja Pohjois-Suomessa sekä Länsi-Suomessa. Itä-Suomessa tilanne näyttää kyselyn valossa paremmalta. Kaksi kolmesta olisi valmis ainakin joskus suunnittelemaan reittinsä uudelleen jos saisi ennakkotietoa vapaista levähdysalueista.
Hyvistä palveluista ollaan valmiita maksamaan
Kulkuyhteyksien helppous, kahvilapalvelut ja tankkausmahdollisuus olivat kuljetusyrittäjille tärkeimpiä tekijöitä levähdysalueella. Vastanneista 60 prosenttia arvosti peseytymismahdollisuuksia. Myös mahdollisuudella tavata tuttuja taukopaikalla oli merkitystä vastanneille (57 %). Hieman yli puolet kyselyyn vastanneista olisi valmis maksamaan vuorokausilevon (11 tuntia) vietosta hyvätasoisella ja turvallisella pysäköimisalueella. Heistä puolet olisi valmis 5-10 euron maksuun. Muutama prosentti yrittäjistä olisi valmis maksamaan vuorokausilevon vietosta enemmän kuin 10 euroa.
Hinta ratkaisee polttonestejakelijan valinnan
Kysyimme Kuljetusbarometrissa 1/2015 myös polttonesteen jakelijan valintaan vaikuttavista tekijöistä yhteistyössä Neste Oil Oyj:n kanssa. Vastausten perusteella tärkein tekijä polttoainetoimittajan valinnassa on hinta pumpulla. Myös jakeluverkoston kattavuus ja yksittäisen jakeluaseman sijainti vaikuttivat yrityksen valintoihin. Puolet vastanneista käytti pääasiallisesti yhtä polttoainejakelijaa. Harvempi kuin joka kymmenes käytti useamman kuin kahden jakelijan palveluita.
SKAL:n Kuljetusbarometri 1/2015
SKAL:n vuoden 2015 ensimmäiseen kuljetusbarometriin vastasi 664 jäsenyritystä. Ajankohtaiskysymykset koskivat raskaan liikenteen levähdysalueita ja polttoaineen jakelua. SKAL:n Kuljetusbarometri toteutetaan kolme kertaa vuodessa. Kysely lähetetään noin 4 300 jäsenyrittäjälle. Barometrikyselyllä selvitetään kuljetusyritysten taloudellista tilannetta ja lähitulevaisuuden näkymiä. Vastaajat edustavat kaikkia SKAL:n alue- ja erikoisjärjestöjä sekä toimialoja. Kysely 1/2015 toteutettiin 19.12.2014–6.1.2015.
