Euroopan unionin vaatimukset raskaiden tavaraliikenteessä käytettävien ajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähennyksistä tulevat tiukentumaan asteittain seuraavan 20 vuoden aikana. Uusien sääntöjen mukaan valmistajien on leikattava uusien kuorma-autojen hiilidioksidipäästöjä keskimäärin 15 prosenttia vuodesta 2025 ja 30 prosenttia vuodesta 2030 alkaen verrattuna vuoden 2019 tasoon. Keinoja leikkausten saavuttamiseen on monia. Vuonna 2015 Euroopan unionin antama direktiivi mitta- ja massamuutoksista on niistä yksi. Suuremmilla mitoilla ja massoilla edistetään maantiekuljetusten energiatehokkuutta ja vaihtoehtoisten energialähteiden käyttöä. Esimerkiksi ajoneuvojen aerodynaamisten ominaisuuksien parantaminen voi vähentää polttoaineen kulutusta 5–10 prosenttia, sama vaikutus kulutukseen on myös kuljettajan ajotavalla.
Teknisiä ratkaisuja vaihtoehtoisiin polttoaineisiin siirtymistä harkitsevalle on jo useita. Kaasukäyttöiset moottorit ovat jo tuttu näky suomalaisella valtatiellä, myös sähkökäyttöisten kuorma- ja pakettiautojen määrä alkaa pikkuhiljaa vaikuttamaan kaupunkikuvaan. Tulevaisuudessa häämöttää polttokennolla toimivien, vetyä polttoaineena käyttävien kuorma-autojen saapuminen valtateillemme. Kehitystä hidastaa vasta alkutekijöissä oleva ajoneuvojen sarjatuotanto sekä polttoaineiden jakelulogistiikka, josta dieselkäyttöisillä ajoneuvoilla on jo liki sadan vuoden kokemus. Tästä tuleekin mieleen vanha kunnon muna/kana -vertaus. Kumpaa tarvitaan ennen kuin toinen voi yleistyä, kalustoa vai mahdollisuutta tankata niitä.
Yrittäjä, joka harkitsee siirtymistä vaihtoehtoisiin polttoaineisiin, joutuu miettimään useita asioita valmiiksi ennen kaluston ostopäätöstä. Ensin tietysti omaa motivaatiotaan. Tuleeko tarve omista periaatteista vai toimeksiantajan vaatimuksista. Suomen ensimmäisen, tehtaalta valmiina tulleen sähkökäyttöisen kuorma-auton hankkineen, tuusulalaisen Storemen Logistics Oy:n toimitusjohtaja Jari Jokisen päätöksen takana on ajatus tulevaisuudesta, se millaisen perinnön annamme lapsillemme. Toinen motivaattori voi olla arkisempi, toimeksiantajan vaatimus. Tämä on jo yleistä joukkoliikenteen kilpailutuksissa.
Toimintasäde ja energian saatavuus
Valittaessa työkaluksi uudenaikaista tekniikkaa sisältävää kalustoa täytyy ottaa huomioon monia seikkoja, jotka perinteisellä polttoaineella kulkeville ajoneuvoille ovat itsestään selviä. On selvitettävä, millaisen toimintasäteen vaihtoehtoisella polttoaineella kulkeva ajoneuvo kykenee ajamaan, mikä on tarvittavan energian saatavuus ja lataus-/tankkausajan pituus, mahdolliset hankintatuet, päällirakenteen ja lisälaitteiden energiantarve, tarvittavat huollot sekä erilaiset turvallisuuteen liittyvät tekijät.
Kaasukäyttöisten kuorma-autojen toimintasäteet alkavat olla jo samalla tasolla kuin dieselkäyttöisten. Iveco lupaa nestemäisellä kaasulla toimivalle rekanveturille jopa 1 600 kilometrin toimintasäteen, joten se alkaa olla jo vertailukelpoinen kaukoliikenteessä käytettäviin, dieselkäyttöisiin vastaaviin vetureihin. Polttoaineen saatavuus ei ole enää ongelma, Euroopan unionin alueella on lähes 4 000 CNG-täyttöasemaa, pohjoisin löytyy Oulusta.
Sähkökäyttöisten kuorma-autojen toimintasäteet ovat tällä hetkellä noin 200 kilometrin luokkaa. Ne ovat siis hyvä vaihtoehto kaupunkien jakeluliikenteeseen. Varsinkin sähköautoissa latauspisteiden suunnittelu ja asentaminen lastauslaitureiden välittömään läheisyyteen helpottaa logistiikkaa. Kun kuljettaja hoitaa tavaran purku- tai lastaustyötä, auton akustoa voi samaan aikaan ladata. Sähkökäyttöiset ajoneuvot soveltuvat mainiosti kaupunkien sisäiseen liikenteeseen, jossa niiden vaikutus kaupunki-ilman laatuun on nopeasti huomattavissa.
Volkswagenia edustavan K-Auton viestintäpäällikkö Riitta Karjalaisen mukaan ”Täyssähköinen pakettiauto tarjoaa paikallisesti täysin päästötöntä ajoa. Täyssähköinen pakettiauto on erityisesti suunniteltu kaupunkiliikenteeseen, kuten lähilogistiikkaan ja erilaisiin lyhyen matkan kuljetustarpeisiin - matkoille, jotka usein myös sisältävät useita pysähtymisiä matkan varrella.”
Huoltosopimus tai omien mekaanikkojen lisäkoulutus
Huollon tarve vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävissä ajoneuvoissa on jopa vähäisempää kuin dieselkäyttöisissä. Kaasukäyttöisissä autoissa ei tarvita monimutkaisia päästönhallintajärjestelmiä ja öljynvaihtovälit ovat pidempiä johtuen vähäisistä päästöistä. Sähkökäyttöisissä ajoneuvoissa perinteiset voimansiirron huollot ovat historiaa, sähköautojen ajamiseen liittyvä rekuperaatio eli liike-energian talteenotto säästää myös jarruja.
Sähkökäyttöisten autojen kalliiden akustojen takia kannattaa vahvasti harkita huoltosopimuksen tekoa ja näin siirtää vastuu mahdollisista ongelmista auton myyjälle. Sähkökäyttöisessä kuorma-autossa ei ole enempää turvallisuusriskejä kuin polttomoottoriautoissakaan, mutta onnettomuustapauksissa auton korkeat jännitteet pitää ottaa huomioon. Jos huoltoja tehdään omassa korjaamossa, on pidettävä huolta siitä, että mekaanikot ovat saaneet riittävän koulutuksen sähköturvallisuudesta.
Hankintatuen merkitys
Vaihtoehtoiseen polttoaineeseen siirtyvälle yrittäjälle on tärkeää tarkistaa auton myyjältä mahdolliset hankintatuet. Tällä hetkellä tukea saa kaasukäyttöisiin kuorma-autoihin. Uuden kaasukäyttöisen kuorma-auton ostaja tai pitkäaikaisvuokraaja voi saada hankintatukea joko 5 000 tai 12 000 euroa. Tukea voi hakea 30.11.2022 saakka.
Lisäksi esimerkiksi Saksassa on kaasukäyttöiset kuorma-autot vapautettu tieverosta 31.12.2023 asti. Hallitus on esittänyt uutta 2 000–6 000 euron hankintatukea sähkö- ja kaasukäyttöisille pakettiautoille ja jopa 50 000 euron tukea sähkökuorma-autoille. Näistä pitäisi tulla päätöksiä lähitulevaisuudessa.