Väylävirasto järjesti sidosryhmilleen jo perinteisen tulevaa vuotta koskevan tilaisuuden "Millaisella väyläverkolla liikut ja kuljetat vuonna 2024 - budjetti ja toimenpiteet!” Tilaisuudessa käytiin läpi ajankohtaisia asioita, talousarvioesitystä, sen vaikutuksia väylien kunnon kehittymiseen ja investointeihin sekä liikkumis- ja kuljetusolosuhteisiin.
Väylien rahoitus
Väyläviraston mukaan valtion väylien noin 2 miljardin euron vuoden 2024 määrärahoista valtaosa eli vähän yli 1,5 miljardia euroa kohdennetaan teiden, ratojen ja vesiväylien perusväylänpitoon.
Väylänpidossa priorisoidaan liikenneverkon päivittäisen liikennöitävyyden vaatimat toimet, vilkasliikenteisen ja elinkeinoelämälle merkittävän verkon kunto, sekä liikenneturvallisuus ja digitalisaation tuomat mahdollisuudet. Näissä toimenpiteissä on tarkoitus huomioida parlamentaarisen liikennejärjestelmäsuunnitelman asettamat tavoitealueet, joita ovat saavutettavuus, kestävyys, tehokkuus ja ilmastonmuutoksen hillintä.
Korjausvelan kasvua pyritään hillitsemään ja väylien kuntoa ylläpidetään huomioiden erityisesti elinkeinoelämän tarpeet. Hallitus esittää perusväylänpidon vajaan 1,3 miljardin euron kehystasoon 250 miljoonan euron lisäystä vuodelle 2024 korjausvelan purkamiseen ja. Tämän 250 miljoonan rahoitus tulee hallituskauden määräaikaisesta investointiohjelmasta, jossa 520 miljoonaa on varattu korjausvelkaan ja lähes puolet siis otetaan käyttöön jo ensi vuonna ja pääosa siitä käytetään tiestön korjausvelkaan.
Perusväylänpidon rahoitus on vuonna 2024 edelleen niukkaa johtuen muun muassa kustannustason noususta. Edellä kerrottu erillinen korjausvelkaraha (250/520 miljoonaa euroa) on erinomainen lisäpanostus erityisesti maantieverkkoon. Päivittäisen liikennöitävyyden (hoito) lisäksi korostuu varautuminen muuttuvaan ilmastoon ja myös mahdollisiin uusiin uhkiin.
Korjaukset keskittyvät vaikuttavuuden perusteella vilkkaammalle väyläverkolle, kun rahoitus on niukkaa. Vähäliikenteisen verkon osalta tulevaisuudessa on entistä enemmän haastetta varmistaa nykyinen palvelutaso. Elinkeinoelämän tarpeet pyritään kuitenkin ottamaan huomioon myös vähäliikenteisemmällä verkolla.
Väyläverkon kehittämiseen kohdennetaan 332 M€ ja ylläpitovaiheessa oleville elinkaarihankkeille 104 M€. Hallitus esittää käynnistettäväksi osana määräaikaista investointiohjelmaansa kahdeksan uutta väyläverkon kehittämishanketta, joista kolme on suunnitteluhankkeita. Lisäksi yhden kehittämishankkeen laajuutta kasvatetaan valtuuden korotuksella. Aiemmin päätettyjen hankkeiden rahoitus jatkuu suunnitellusti.
Vuonna 2023 toisessa lisätalousarvioesityksessä esitetään valtuuksien korotuksia 11 aiemmin päätetylle kehittämishankkeelle. Valtuuden korotukset ovat yhteensä 125 miljoonaa euroa, ja johtuvat pääosin kustannustason noususta, mutta myös suunnitelmien täsmentymisestä hankkeiden toteutuksen aikana.
Seitsemälle kohteelle esitetään yhteensä noin 74 M€ lisärahoitusta. Näille hankkeille on haettu sotilaallisen liikkuvuuden tukea (yhteensä yli 34 M€) syyskuussa 2023 sulkeutuneessa haussa.
Yksityisteiden ja -siltojen kunto kartoitetaan
Tiesit -hanke kartoittaa yksityisteiden ja -siltojen kuntoa. Keskeisen yksityistieverkoston eli 200 000 km laajuudelta syntyy kolmiportainen kuntoluokittelu, joka kuvastaa perusparannustarvetta. Kuljetusyrittäjien kannattaa tutustua tietoihin ja pitää yhteyttä tienpitäjään.
Heini Polamo
Metsäkeskus edistää yksityistieverkostoa ja sillä on vuosiksi 2022–2024 käytössään 5 miljoonan euron rahoitus yksityisteiden ja -siltojen kuntokartoitukseen. Tavoitteena on synnyttää sähköistä ja tienkäyttäjille saavutettavaa kuntoluokitustietoa sekä aktivoida tienpitäjiä tienpidon ja -huollon toimenpiteisiin.
Erityisasiantuntija Timo Piston mukaan Suomessa on 140 000 yksityistietä, joista noin 60 000:tta hallinnoi tiekunta. Osakkaita on satojatuhansia. Heidän aktivointiinsa tarvitaan uusia työkaluja.
Arviolta joka viides silta vaatii uusimista
Metsäkeskus kartoittaa noin 7 000 yksityisteiden noin 13 000 sillasta. Tämänhetkisen arvion mukaan viidennes määrästä on kuntoluokissa huono tai erittäin huono. Ne vaativat uusimista tai huomattavia korjaustoimenpiteitä.
Piston mukaan siltojen kunnostamiseen ja uusimiseen voi hakea jopa 85 prosenttia tukea ELY-keskukselta, mutta vuoden 2024 budjetissa yksityistieavustuksiin esitetty 8,5 miljoonaa euroa tarkoittaa yli 60 prosentin pudotusta tämän vuoden tasoon verrattuna. Yksityisteiden ja niiden siltojen korjausvelan hoitaminen vaatii usean hallituskauden mittaisia toimia ja sitoutumista.
Kuljetusyrityksiltä toivotaan aktiivisuutta, jotta tieto yksityisteiden ja -siltojen kunnosta tavoittaa tienpitäjät ja alueen elinkeinoelämän.
Lisätietoa:
Erityisasiantuntija Timo Pisto, timo.pisto@metsakeskus.fi, puhelin 044 710 4342, https://www.metsakeskus.fi/fi/tiesit
