Venäjän hyökkäyssota on järkyttänyt koko maailmaa. Yksi siitä seurannut haittavaikutus on aiempaakin rajumpi polttoaineen hinnannousu, joka näkyy voimakkaasti kuljetus- ja logistiikka-alalla. Kuljetusyritysten edunvalvoja SKAL selvitti kuljetusyrityksiltä, miten sodan aiheuttama raju polttoaineen hinnannousu vaikuttaa niiden toimintaan.
Sodan alkamisen jälkeen dieselin hinta on noussut lyhyessä ajassa kymmeniä senttejä litralta. SKAL toteutti ylimääräisen Kuljetusbarometrikyselyn jäsenkuljetusyritystensä akuutin tilanteen kartoittamiseksi. Kyselyyn vastasi 547 kuljetusyrittäjää vain viidessä päivässä. Määrä vastaa noin seitsemää prosenttia kaikista maanteiden tavaraliikenteen yrityksistä.
Kuljetusbarometri piirtää toimialalle karut näkymät. Jo tammikuun Kuljetusbarometri oli huolestuttava kannattavuuden näkökulmasta. Nyt Kuljetusbarometriin vastanneista 87 prosenttia ennustaa kannattavuutensa alenevan entisestään. Yhdeksän kymmenestä sanoo, että polttoaineen hinnan nousu uhkaa yrityksen tulevaisuutta, ja 38 prosenttia on laittanut vähintään osan kalustostaan seisontaan.
– Kun kuljetusyrityksen tuotantovälineet seisovat, se kertoo paljon tilanteesta. Barometrin perusteella moni on joutunut toteamaan, että on taloudellisesti järkevämpää jättää ajamatta näillä polttoaineen hinnoilla, SKALin puheenjohtaja Jani Ylälehto kiteyttää.
Polttoainekustannusten osuus voi olla yli 40 prosenttia kuljetusyrityksen kustannuksista. Tilanne on aiheuttanut osalle yrityksistä maksuvaikeuksia, ja moni kuljetusyritys on kääntynyt rahoittajansa puoleen. Myös maksuliikenne kuljetusyrityksen suuntaan on hidastunut, kertoo 39 prosenttia. Korkea ja nopea kustannusnousu vaikeuttaa yritysten välistä rahaliikennettä.
Hinnan nousu uhkaa yritysten tulevaisuutta
Yhdeksän kymmenestä sanoo, että polttoaineen hinnan nousu uhkaa kuljetusyrityksen tulevaisuutta. Toistaiseksi runsas viisi prosenttia kuljetusyrityksistä on joutunut lomauttamaan henkilöstöä, irtisanomisia on ollut 3 prosentissa yrityksistä. Investoinnit uhkaavat lykkääntyä 84 prosentilla kuljetusyrityksistä.
SKAL toi jo alkuvuonna esiin alan kannattavuushaasteita, jotka liittyivät eri tekijöistä johtuvaan kustannustason nousuun. Kuljetusalan kustannukset ovat nousseet jo aiemmin noin kymmenen prosentin vuosivauhtia. Sodan alettua tapahtunut noin 20 prosentin dieselin hinnannousu on yksin nostanut kuorma- ja pakettiautoliikenteen kustannuksia yli viidellä prosentilla.
– Vaikka kaikkien suomalaisten suurin huoli on ennen kaikkea Ukrainassa, meidän on välttämätöntä tuoda kuljetusalan tilanne esiin, Jani Ylälehto sanoo.
SKALin ylimääräinen Kuljetusbarometri 14.3.2022
SKAL ry:n ylimääräiseen barometrikyselyyn sodan ja polttoaineen hinnan nousun vaikutuksista vastasi yhteensä 547 jäsenyritystä. Vastaajat edustavat kaikkia SKAL ry:n erikoisjärjestöjä ja toimialoja. Sähköinen kysely toteutettiin noin 4 200 jäsenyrittäjälle 9.–14.3.2022.
SKAL Kuljetusbarometri 1/2022 osa 2
Julkaisimme vuoden ensimmäisestä kuljetusbarometristä kaksi tiedotetta. Kannattavuusennusteita käsittelevä julkaistiin lehdessä 1/2022. Toisessa tiedotteessa käsiteltiin kalustohankintoja. Vuoden alusta kuljetusyritys on voinut hakea tukea myös sähkökäyttöisten kuorma-autojen hankintaan kaasukäyttöisten kuorma-autojen lisäksi. Tuet ovat tervetulleita, mutta eivät johda nopeasti laajamittaiseen käyttövoimamuutokseen.
Taustatiedot hankintatuesta:
• Laki sähkö- ja kaasukäyttöisten tavarankuljetusajoneuvojen hankintatuesta tuli voimaan 1.1.2022.
• Paineistettua kaasua käyttävän kuorma-auton hankintaan voi saada 2 000–6 000 euron ja nesteytettyä kaasua käyttävälle 14 000 euroa tukea.
• Sähkökäyttöiselle kuorma-autolle voi saada tukea kevyen kuorma-auton 6 000 eurosta raskaan ajoneuvoyhdistelmän vetoauton 50 000 euroon saakka.
• Sähkökäyttöiselle pakettiautolle voi saada tukea 2 000–6 000 euroa ja kaasukäyttöiselle pakettiautolle 2 000 euroa.
• Vuoden 2021 lopussa liikennekäytössä oli noin 94 800 kuorma-autoa. Näistä dieselkäyttöisiä oli 92 000 (97 %), kaasukäyttöisiä 300 (0,3 %) ja sähkökäyttöisiä 9 kappaletta.
Liikennekäytössä on myös noin 2 100 bensiinikäyttöistä kuorma-autoa, joiden käyttötarkoitus on käytännössä muu kuin tavaraliikenne (esim. raskaat Pick-up-autot).
